Into riita-asioiden sovitteluun tuomioistuimissa on vähentynyt – ”Ilmiö on tuttu aiemmilta talouden vaikeilta vuosilta”

Vuonna 2022 Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa soviteltiin 139 asiaa, nyt marraskuun puoliväliin mennessä sovitteluja on tehty 58.

Juha Kolu seisoo istuntosalissa.
Into riita-asioiden sovitteluun tuomioistuimissa on laantunut kuluvana vuonna, kertoo laamanni Juha Kolu. Kuva: Jarno Kajova / Yle
  • Markku Tuhkanen

Riita-asioiden sovittelujen määrä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa on vähentynyt merkittävästi kuluvana vuonna.

Kun viime vuonna tuomioistuinsovitteluja oli liki 139, niin tänä vuonna marraskuun puoliväliin mennessä sovitteluja on ollut vasta 58.

– Aikaisemmista vuosista on kokemusta, että kun taloudessa on kovat ajat niin silloin jostain syystä halukkuus sovintojen tekemiseen on pienempi, sanoo käräjäoikeuden viraston päällikkö, laamanni Juha Kolu.

Laamannin mukaan ilmiö on valtakunnallinen.

– Jos on taloudellisesti tiukkaa, niin ei ole välttämättä realistista tehdä sovintoa, koska se edellyttää jonkinlaisen maksusuorituksen tekemistä. Mikäli siihen ei ole mahdollisuutta, niin eväät sovintoonkin on heikommat, Kolu pohtii.

Turun hovioikeuden presidentti Pekka Määttä haluaa tuomioistuinsovittelut kasvuun koko Suomessa. Uutisvideo on kuvattu kesäkuussa 2023.

Päijät-Hämeessä tuomioistuinsovittelusta on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia.

Sovitteluun päätyneistä riita-asioista yhdeksän kymmenestä on saatu molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Laamanni muistuttaakin, että sovittelusta on pääsääntöisesti hyötyä molemmille riidan osapuolilla.

– Kun normaalissa oikeuskäsittelyssä toinen osapuoli voittaa ja toinen häviää, niin sovittelussa molemmat voittaa, Kolu sanoo.

Sovittelu käy monenlaisiin riitoihin

Tyypillisiä ovat kiinteistökauppoihin, työsuhteisiin tai perintöön liittyvät riidat. Usein sovitellaan myös perheoikeudellisia asioita, kuten lasten asumiseen tai huoltoon liittyviä kiistoja.

– Sovittelun avulla voidaan hankalakin riita ratkaista paljon nopeammin kuin normaalissa oikeuskäyntimenettelyssä ja kuluriski on merkittävästi pienempi, laamanni Juha Kolu kiteyttää.