Tanssinopettaja Niina Harju saa parinkymmenen naisen ryhmän hikoilemaan latinalaisrytminen tahdissa kuntokeskus Elixia Itiksessä.
Työasiat ja huolet unohtuvat, pulssi nousee, hengitys kiihtyy ja posket punoittavat.
Nämä ovat merkkejä siitä, että tanssi tekee tehtävänsä: liikunta saa aikaan terveyshyötyjä ja ennalta ehkäisee muun muassa kakkostyypin diabetesta, josta on tullut krooninen kansanterveysongelma.
Terveys- ja liikunta-alan tutkimuskeskus UKK-instituutin mukaan ihmisten liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain 4,7 miljardin kustannukset.
Laskelmissa on huomioitu esimerkiksi kroonisista kansansairauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet.
Suomen hallitus haluaa ihmiset töihin ja on pannut liikkumattomuuden aiheuttamat ongelmat merkille.
Hallitusohjelmaan onkin kirjattu tavoitteita liikunnan lisäämiseksi. Samaan aikaan hallitus kuitenkin aikoo nostaa liikuntapalvelujen arvonlisäveroa nykyisestä kymmenestä prosentista neljääntoista. Tämän todennäköisesti tulee nostamaan liikuntapalveluiden hintoja.
Alan yrittäjät ovat hämmentyneitä tilanteesta.
Maksaako asiakas vai yrittäjä?
Niina Harjun kaltainen pienyrittäjä joutuu miettimään, uskaltaako hän nostaa tuntiensa ja kurssiensa hintoja vai pitääkö hänen tinkiä omasta palkastaan verotuksen kiristyessä.
– Tässä tehdään jo niin pitkiä päiviä, ja yrittäjiltä vaaditaan paljon. En tiedä, miten voisi enää tiukemmin elää.
Harjulla on toiminimi. Hän opettaa useissa tanssikouluissa ja liikuntapaikoissa. Tanssituntien lisäksi listalla on myös muuta ryhmäliikuntaa, kehonhuoltoa ja pilatesta. Joissakin paikoissa Harju maksaa tilan käytöstä sen omistajalle.
Verotuksen kiristyminen ei ilahduta.
– Toiminnan kulut, kuten tilavuokrat, ovat muutenkin viime aikoina nousseet.
Näin hallitus antaa ja ottaa
Valtion liikuntabudjetti on ensi vuonna noin 147 miljoonaa euroa, kun se tänä vuonna oli noin 155 miljoonaa. Budjettia siis leikataan 8 miljoonalla eurolla.
Ensi vuonna budjettiin on kuitenkin varattu 20 miljoonan euron määräraha Suomi liikkeelle -ohjelmaan. Liikuntatoimi saa siis kaikkiaan 167 miljoonaa. Summat voivat vielä hieman muuttua, koska hallitus tekee täydentävän talousarvioesityksen lähiaikoina.
Koska lisäyksestä 20 miljoonaa on sidottu Suomi liikkeelle -ohjelmaan, joistakin muista liikuntabudjetin kohteista säästetään ensi vuonna.
Leikkaukset kohdistuvat esimerkiksi liikuntapaikkojen rakentamiseen, urheiluopistojen valtionosuuksiin, järjestöavustuksiin ja seurojen tukiin, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Ranto.
Osa liikuntatoimen rahoituksesta koostui aiemmin Veikkauksen tuotoista, mutta jo edellinen hallitus päätti, että vuodesta 2024 alkaen peliyhtiön tuotot tuloutetaan valtion kassaan ilman korvamerkittyä käyttötarkoitusta.
Liikuntapalvelujen veronkorotus tuottaa valtiolle noin 20 miljoonaa
Hallitusohjelmassa kerrotaan, että liikunnan tukemista verotuksen keinoin arvioidaan ja liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelua selkiytetään liikkumiseen kannustavaksi.
Tästä huolimatta hallitus aikoo siis nostaa liikuntapalvelujen arvonlisäveron 14 prosenttiin. Tämä osuisi esimerkiksi kuntokeskusten jäsenmaksuihin.
Personal trainer- ja valmennuspalvelut ovat jo nyt 24 prosentin arvonlisäveroluokassa.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist kertoo Ylelle sähköpostiviestillä, että veronkorotus on aiheuttanut perustellun huolen liikunta- ja urheilutoimijoiden keskuudessa. Ministeri on saanut asiasta paljon yhteydenottoja.
– Tämän hallituksen yhteinen tavoite ja tehtävä on sopeuttaa taloutta. Vaikka hallitusohjelma on hyvin myönteinen urheilun ja liikunnan osalta, myöskin liikunta-alalle kohdistuu sopeutustoimia, Bergqvist toteaa.
Arvonlisäveron korotus koskee liikuntapalvelujen lisäksi myös muita nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvia tuotteita ja palveluita lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä.
Näiden kaikkien tuotteiden arvonlisäveron korotus lisää velkaantuneen valtion verotuottoja kaikkiaan noin 205 miljoonaa euroa.
Liikuntapalvelujen osalta veronkorotus tuottaa valtiolle noin 20 miljoonaa euroa, eli saman verran kuin Suomi liikkeelle -ohjelman vuosibudjetti.
Veromuutokset edellyttävät arvonlisäverolain muuttamista. Valmistelutyö alkanee keväällä 2024 ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa.
Arvonlisäveron nosto siirtyy monissa yrityksissä asiakashintoihin
Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys on huolissaan suunnitelmista.
– Se heikentäisi toimintamahdollisuuksia sekä liikuntapalveluiden saavutettavuutta, koska arvonlisäveron nosto siirtyisi suurimalla osalla toimijoista asiakashintoihin, arvioi yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Raita.
Raita on myös Elixian maajohtaja.
Raidan mukaan moni liikunta-alan yritys selvisi koronarajoitusten aiheuttamasta asiakaskadosta ottamalla lainaa ja käyttämällä säästöjä.
Nyt ihmiset ovat taas palanneet kuntokeskuksiin, mutta Ukrainan sodan myötä alkanut inflaatio vaikuttaa myös niiden talouteen.
– Kustannustasot ovat nousseet merkittävästi jokaisessa kuluerässä. Se ei tee tulevaisuudesta ainakaan helpompaa.
Urheiluseurat pelkäävät, että vähävaraiset eivät voi harrastaa
Suomen Olympiakomitean mukaan arvonlisäveron korotus nostaa entisestään myös urheiluseurojen kustannuksia.
Olympiakomitean syyskuussa teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on huolissaan arvonlisäveron korottamisen vaikutuksista liikunnan harrastamiseen.
Myös tanssinopettaja Niina Harju työskentelee nuorten parissa urheiluseuroissa.
– Lasten ja nuorten harrastaminen on supertärkeää. On tosi surullista, jos hinnat nousevat, ja monet perheet eivät pysty maksamaan.