Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) lupaama tuontikielto venäläiselle LNG:lle eli nesteytetylle maakaasulle voi jäädä täysin hyödyttömäksi.
Mykkänen kertoi viime viikolla, että hän aikoo esittää kieltoa sen jälkeen, kun EU päivittää niin sanottua kaasumarkkinapakettiaan.
Ennen sitä Suomi on pakotettu jatkamaan venäläisen LNG:n eli nesteytetyn maakaasun ostoa vielä pitkään – jopa vuosien ajan.
Kaasusta myös täytyy maksaa, vaikka sitä ei haettaisi Venäjältä.
Maksupakko on seurausta sopimuksesta, mikä Suomen valtionyhtiö Gasumilla on venäläisen öljy- ja kaasukonserni Gazpromin kanssa. Kyse on niin sanotusta take or pay (ota tai maksa) -sopimuksesta. Tällaisessa sopimuksessa ostaja velvoitettu ostamaan tietyn ennalta sovitun määrän kaasua tai maksamaan siitä, vaikka toimitusta ei ottaisi vastaan. Energiakaupassa take or pay -sopimukset ovat hyvin yleisiä.
Lakiin kirjattu pakote tai tuontikielto muodotaisi niin sanotun ylivoimaisen esteen (force majeure), jonka nojalla Gasum pääsisi irtautumaan sopimuksestaan ja lopettamaan LNG:n tuomisen Venäjältä.
Tuontikiellon voimaan saattamisessa voi kuitenkin kestää niin pitkään, että siitä ei lopulta ole välttämättä lainkaan hyötyä.
– Varovaisestikin voidaan lähteä siitä, että tämä kielto on voimassa muutaman vuoden kuluessa, Mykkänen sanoo Ylelle.
Kolme seikkaa ratkaisee, onko tuontikiellosta hyötyä venäläiskaasun tuonnin katkaisemisessa.
Ehtiikö tuontikielto estämään kaasukauppaa?
Ensimmäinen ratkaiseva tekijä on se, kuinka pitkä sopimus Gasumilla on venäläisen LNG:n ostamisesta.
Energia-alan asiantuntijoiden mukaan LNG-kaupassa solmitaan tyypillisesti hyvin pitkiä sopimuksia. Euroopan sisäisessä tukkukaupassa, johon Gasumin ja Gazpromin sopimus lukeutuu, sopimukset kestävät tyypillisesti viidestä kymmeneen vuoteen.
Liikesalaisuuden nojalla Gasum ei kerro sopimuksensa mittaa eikä arvoa. Alkuvuonna Gasumista kerrottiin Ylelle, että kyse on ennen vuotta 2022 solmitusta pitkäaikaisesta sopimuksesta, joka on voimassa useita vuosia.
Sopimusta voi siis olla jäljellä kenties enää muutamia vuosia, mutta yhtä hyvin kesto voi olla selvästi pidempikin.
Toiseksi tuontikiellon hyödyt riippuvat siitä, kuinka nopeasti EU saa valmiiksi muutokset niin sanottuun kaasumarkkinapakettiinsa. Kansalliset tuontikiellot tulevat mahdolliseksi osana kyseisen EU-direktiivin päivitystä. Nykyisin Suomen laki ei mahdollista kansallisten pakotteiden asettamista.
– EU:ssa valmista tulee viimeistään ensi keväänä, Mykkänen arvioi.
Sen jälkeen ratkaisevaksi tulee, kuinka nopeasti direktiivin sallima kielto saadaan säädettyä lakiin Suomessa.
– Se on lainsäädäntövalmistelun kysymys. Poliittinen tahto tällä hallituksella on käsittääkseni selvä, Mykkänen sanoo.
Nopeasti se ei tule tapahtumaan. Mykkäsen mukaan lainvalmistelussa täytyy varautua esimerkiksi omaisuuden suojan kysymyksiin, koska kysymys on markkinoihin vaikuttavasta kiellosta.
Tarkin arvio, jonka Mykkänen kokonaisaikataulusta esittää, on ”muutama vuosi”.
Onko kiellolla enää merkitystä silloin, kun se saadaan voimaan?
– Todennäköisesti sillä on merkitystä, mutta tämä riippuu eri pituisten take or pay -sopimusten ehdoista, Mykkänen vastaa.
Mykkänenkään ei ota kantaa Gasumin LNG-sopimuksen kestoon.
Paljonko euroja liikkuu Venäjälle?
Gasumin ja Gazpromin sopimuksen arvo ei ole tiedossa.
Aiempien tietojen nojalla vuosittaiset kaasuostot voivat helposti nousta ainakin yli sataan miljoonaan euroon.
Esimerkiksi vuoden 2022 helmikuun ja heinäkuun välillä Gasum on ostanut Venäjältä kaasua yli 175 miljoonan euron arvosta. Osa potista muodostuu LNG:n lisäksi putkikaasusta, jota Suomi toi Venäjältä kevääseen 2022 asti.
Tiedot ovat peräisin Ylen aiemmin hankkimista tullitiedoista.
LNG:n merkitys kasvaa, kun Suomen ja Viron välinen kaasuputki on poikki:
Voit keskustella aiheesta 18. marraskuuta kello 23 asti.