Eduskunnassa pohditaan rajamenettelylakiin muutosta – seuranta on päättynyt

Seuranta-artikkeli päättyy toistaiseksi

Rajaseuranta tässä artikkelissa päättyy toistaiseksi.

Jatkamme kuitenkin itärajan tilanteen seurantaa muissa Ylen uutisissa verkossa, radiossa ja televisiossa.

Yle käynnistää tämän seuranta-artikkelin uudelleen, jos tilanne niin vaatii.

Viro varoittaa kansalaisiaan mahdollisesta rajan sulkemisesta

Viro varoitti torstaina kansalaisiaan, jotta nämä eivät matkustaisi Venäjälle. Viro saattaa sulkea rajan tilapäisesti, jos rajalle tulee siirtolaispainetta.

– Jos Viro sulkee rajansa tilapäisesti, ne jotka silloin ovat Venäjällä, eivät pääse takaisin, sanoi Viron ulkoministeri Margus Tsahkna.

Tsahknan mukaan kyseessä on selväsanainen suositus olla matkustamatta Venäjälle, koska raja voi sulkeutua hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Virolla on runsaat 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Tällä haava auki on kuusi rajanylityspaikkaa.

Suomi sulki aikaisemmin kuluvalla viikolla tilapäisesti itärajan kokonaan.

Suomen ja Viron rajat Venäjän kanssa ovat samalla EU:n ja sotilasliitto Naton ulkorajoja.

STT

Uusi laki mahdollistaisi turvapaikkapäätöksen antamisen jo rajalla

Oppositio on hoputtanut hallitusta kiirehtimään rajamenettelylakia, joka mahdollistaisi ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyn jo rajalla tai sen lähellä.

Hallituksen lakiesityksen on arvioitu tulevan eduskuntaan keväällä, mutta sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi eduskunnan kyselytunnilla pykälien valmistuvan ministeriössä todennäköisesti jo ennen joulua.

– Tietojeni mukaan pykälät saataisiin valmiiksi jo ennen joulua ja päästäisiin lausuntokierrokselle ja nopeasti tänne eduskuntaan, Rantanen vastasi keskustan kansanedustajan Petri Honkosen kysymykseen aikataulusta.

Rajamenettelylakia koskeva esitys oli eduskunnassa jo viime hallituskaudella, mutta sitä ei ehditty käsitellä. Rantasen mukaan edellisen hallituksen esitys oli myös puutteellinen, koska se ei käyttänyt kaikkea EU:n direktiivin mahdollistamaa liikkumavaraa.

– Nyt tämä uusi esitys, joka meillä on ollut vireillä jo jonkin aikaa, käyttää koko direktiivien liikkumavaran, ja tarkoitus on tehdä siitä tiukka, Rantanen sanoi.

EU:n direktiivin mukaisen rajamenettelylain pyrkimyksenä on, että kielteinen turvapaikkapäätös voidaan antaa jo rajalla, eivätkä hakijat pääse liikkumaan rajalta Suomen alueelle tai edelleen muihin EU-maihin.

Rajamenettely tarkoittaa, että perusteettomaksi arvioitu turvapaikkahakemus tulee ratkaista nopeutetusti neljän viikon kuluessa sen jättämisestä. Hakijalla on velvollisuus odottaa sen aikaa rajalla tai sen läheisyydessä sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa.

Edellisen hallituksen esityksessä rajamenettely olisi ollut käytössä vain tietyissä tilanteissa. Rajamenettelyn mahdollistava lainsäädäntö on yksi keinoista, joilla voidaan torjua hybridivaikuttamista eli tilannetta, jossa vieras valtio pyrkisi laajamittaista maahanmuuttoa hyväksikäyttämällä painostamaan Suomea.

Sisäministeriöstä on kerrottu, että nykyinen hallitus aikoo tehdä turvapaikanhakijoiden rajamenettelystä käytännön, joka olisi voimassa jatkuvasti.

STT

Viro voi sulkea rajansa, jos tarve vaatii, sanoo ulkoministeri

Viro on valmis sulkemaan Venäjän vastaisen rajansa Suomen tapaan, kertoo maan ulkoministeri Margus Tsahkna viestipalvelu X:ssä.

Tsahknan mukaan Viro on valmis torjumaan Venäjän mahdolliset hybridihyökkäykset. Raja voidaan sulkea, jos tarve vaatii.

– Se, mitä olemme nähneet tapahtuvan Suomen rajalla, on Venäjän räikeä hybridihyökkäys, jonka tarkoitus on kylvää epävakautta käyttämällä ihmisiä aseena, Tsahkna kirjoittaa.

Frontexin apujoukot aloittaneet työnsä pakkassäässä

Toimittaja Sari Pöyhönen raportoi suljetulta Raja-Joosepin raja-asemalta Inarista. Eurooppalaisia rajavartijoita on saapunut avuksi Suomen itärajalle, tosin raja-asemalla heitä ei päivällä näy.

Venäjän media kertoo rajan sulkemisesta, mutta Pöyhösen mukaan rajasulun syistä ei itärajan toisella puolen mainita.

Siirretyistä pakolaisista lähtökohtaisesti vain ukrainalaiset saavat palata Ouluun

Maahanmuuttovirasto siirsi viime perjantaina nopealla aikataululla asukkaita pois Oulun Heikinharjun vastaanottokeskuksesta. Joukossa oli ainakin ukrainalaisia, syyrialaisia ja sudanilaisia pakolaisia.

Iltapäivään mennessä Migri pyörsi päätöksensä ja kertoi, että siirretyt saavat palata takaisin. Paluu koskee ukrainalaisia.

– Tässä vaiheessa tämä koskee ensisijaisesti ukrainalaisia, mutta tarkastellaan toki kaikkien osalta, kertoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi.

Oulun Heikinharjun vastaanottokeskus on ollut esillä mahdollisena järjestelykeskuksen paikkana.

Turvapaikanhaku alkoi Vaalimaalta ja siirtyi päivä päivältä kohti pohjoista

Migri: järjestelykeskuksia ei tarvitse nyt perustaa

Suomeen ei tällä hetkellä tarvitse perustaa järjestelykeskuksia turvapaikanhakijoiden vuoksi, arvioi Maahanmuuttovirasto.

Järjestelykeskuksilla tarkoitetaan paikkoja, joihin voi majoittaa maahantulijoita valvottuihin olosuhteisiin korkeintaan viikoksi, kunnes heidät on rekisteröity.

Maahanmuuttoviraston mukaan nykytilanteesta selvitään vallitsevilla käytännöillä.

– Päätöstä perustamisesta ei ole tällä hetkellä tehty, sanoo Virve Honkala Maahanmuuttoviraston viestinnästä.

Järjestelykeskuksia suunniteltiin sisäministeriön muistion mukaan perustettavaksi Ouluun ja Joutsenoon.

– On olemassa valtioneuvoston päätös, että keskuksia voi perustaa tarvittaessa. Päätöksen toimeenpanosta vastaa Maahanmuuttovirasto, Honkala sanoo.

Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset.

Turvapaikkahakemuksia on jätetty itärajalle enemmän kuin vuonna 2015

Ylen grafiikka näyttää, kuinka paljon turvapaikkahakemuksia itärajalle on jätetty vuosina 2015–2023. Tänä vuonna hakijoita on ollut 1 022 ja niistä 913 on tullut marraskuussa. Vertailun vuoksi: vuonna 2015 hakijoita oli 709 ja vuonna 2016 yhteensä 1 081.