Jos 17-vuotiaan Lenni Pulkkisen haaveet toteutuvat, hän pukeutuu tulevaisuudessa upseerin asuun. Vihdin lukiossa toista vuotta opiskeleva Pulkkinen haaveilee kadettikoulusta.
Tällä hetkellä hän käyttää rentoja ja mukavia vaatteita välittämättä esimerkiksi siitä, mikä on muodissa. Pulkkinen kuitenkin ajattelee, että hänen pukeutumisensa muuttuu työelämään siirtyessä virallisemmaksi – pukeutuvathan upseerit pukuihin.
Hän ajattelee, että upseerien, virkavallan ja esimerkiksi pelastusalan ammattilaisten osaamista arvioidaan pukeutumisen perusteella. Esimerkiksi ammattisotilaan virkapuku viestii Pulkkisen mukaan ammattitaitoa.
Hänen mielestään työelämässä pukeudutaankin virkaan sopivaan asuun.
– Jos tehtävä on tosi virallinen, silloin odotetaan pukua ja hienoja asuja.
Esimerkiksi asiakaspalvelutöissä työnantaja usein määrittää työvaatteet. Jos taas työpaikkana on vaikka toimisto, jossa ei kohdata asiakkaita, tilanne on silloin toinen.
Pulkkisesta pukukoodi on tällöin vapaa.
– Jos sinulla ei ole asiakkaiden kanssa tapaamisia, onko sillä niin väliä, miten pukeudut?
Mikä on pukukoodi?
Yle kysyi lukijoiltaan heidän ajatuksiaan pukukoodeihin liittyen. Vastauksia tuli yhteensä 297 kappaletta.
Yleisimmin vastaajat määrittelivät, että pukukoodi on pukeutumista tilanteeseen sopivalla tavalla. Monet myös mainitsivat pukukoodin noudattamisen kuuluvan hyviin tapoihin.
Tapaseuran puheenjohtaja Mirva Saukkola on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa pukukoodi on ennalta määritelty tapakulttuuriin kuuluva asia: tiettyihin tilanteisiin on soveliasta pukeutua tietyllä tavalla.
Miten töihin kuuluu pukeutua?
Kysyimme lukijoiltamme, koskeeko työelämää jonkinlainen pukukoodisto silloin, kun työvaatteita ei ole erikseen määritetty.
Moni vastasi, että vaatteiden tulee olla ehjät, puhtaat, siistit ja asialliset. Vastaajat pitivät esimerkiksi jakkupukuja, mustia farkkuja ja ”smart casual” -pukukoodin mukaisia asuja sopivina työelämään.
Monet vastaajista kertoivat Ylelle myös, millaiset vaatteet eivät heidän mielestään ole sopivia työelämään. Esimerkkejä tällaisista vaatteista olivat muun muassa minihameet, shortsit ja napapaidat.
Saukkolan mukaan tällaiset vaatteet mielletään usein vapaa-ajan vaatteiksi. Saukkola pohtii, että tämä voi olla syy siihen, minkä vuoksi niitä ei välttämättä pidetä vaatteina, jotka lisäisivät uskottavuutta työelämässä.
Erilaiset college-vaatteet jakoivat jonkin verran vastaajien keskuudessa mielipiteitä: toisten mielestä huppareita voi käyttää töissä, toisten mielestä ei.
Monet kertoivat tähän vaikuttavan sen, työskenteleekö henkilö etänä vai paikan päällä.
Jos voin käyttää hupparia etäkokouksessa kamera päällä, miksi en voisi käyttää sitä myös samojen ihmisten kanssa toimistolla?
Kim Setälä, 38, Kirkkonummi
En pidä siitä, että nykyään töihin mennään lenkkareissa ja collegehuppareissa saati -housuissa tai verkkareissa. Sellainen ei anna edustavaa kuvaa työntekijästä, eikä luotettavaa kuvaa työnantajasta. Itse pukeudun kauluspaitaan, neuletakkiin, hameisiin, jakkutakkeihin tai suoriin housuihin.
Merja Kontinen, 62, Mikkeli
Monet kertoivat myös, että pukeutumiseen vaikuttavat paitsi työtehtävät, myös työn luonne ja oma asema työpaikalla. Monet odottavat esimerkiksi asiakaspalvelijoilta asiallista ja siistiä pukeutumista, samoin johtoasemassa olevilta.
Korona-aika muutti työelämän pukeutumista
Monet vastanneet kertoivat heidän pukeutumisensa rentoutuneen ja vapautuneen korona-ajan etätyöskentelyn myötä.
Etätöitä saatetaan tehdä esimerkiksi yöpaidassa tai kotivaatteissa.
Korona-aika muutti työelämän pukeutumista muutenkin. Useat vastaajat kertoivat vaatteiden mukavuudella olevan nykyään aiempaa suurempi merkitys.
Osassa vastauksista kerrottiin, että vaatteiden ostaminen on vähentynyt korona-ajan jälkeen, ja että aiemmasta tyylistä ja työelämässä käytetyistä vaatteista on luovuttu.
Pukeutumisen rentoutumista pidettiin vastaajien keskuudessa sekä hyvänä että huonona asiana.
Pukeudun nyt rennommin, enkä enää osta yhtä paljon vaatteita.
My Hermanson, 51, Helsinki
Saukkolan mukaan mukavuuden tavoittelu näkyy enenevissä määrin myös vaatteiden valmistamisessa.
Hän kertoo, että esimerkiksi toimistoasuja valmistetaan yhä useammin rennommista ja joustavammista materiaaleista juuri siksi, että ne olisivat mukavat yllä.
Etätyöpäiviä varten huolehdin, että olemukseni on huoliteltu vyötäröstä ylöspäin. Iso osa aiemmista toimistovaatteista on päätynyt kuitenkin kierrätykseen ja ehkä korvautunut tai rajautunut laadukkaammaksi ja ajattomammaksi vaatevalikoimaksi.
Sivi Uitto, 42, Itävalta
Onko aika ajanut pukukoodeista ohi?
Vastanneista monet toivat ilmi pitävänsä pukukoodeista: niiden kerrottiin helpottavan etenkin erilaisiin tilaisuuksiin ja juhliin pukeutumista.
Toiset kuitenkin olivat sitä mieltä, että pukukoodeista olisi aika luopua. Näin ajattelevat kuvailivat pukukoodeja esimerkiksi vanhanaikaisiksi ja turhiksi.
Työelämän pukukoodit olisi aika heittää romukoppaan. Ainoa poikkeus on, jos työntekijän turvallisuus vaatii esimerkiksi suojavaatteita. Minulle on samantekevää, onko lääkärini pukeutunut valkotakkiin vai villapaitaan, tai pankkivirkailijani jakkupukuun vai huppariin. Pukeutumistyyli ei vaikuta ihmisen ammattitaitoon millään tavalla.
Suvi Koskela, 32, Kolari
Saukkola ei ajattele, että aika on ajanut pukukoodeista ohi.
– Ne tekevät meidän elämästä niin valtavan paljon helpompaa.