Niiralan rajanylityspaikan sulkemisen aiheuttamaa ongelmaa suomalaiselle lannoitteiden tuotannolle selvitetään valtionhallinnossa.
– Siihen etsitään ratkaisua, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoo tekstiviestillä.
Yle kertoi maanantaina, että Pohjois-Karjalan Tohmajärven Niiralassa toimiva Cemagron lannoitetehdas on vaikeuksissa, sillä se ei saa Venäjältä raaka-aineita. Junaliikenne Niiralan rajanylityspaikalla loppui perjantaina, eikä Cemagron ole mahdollista käyttää yhä avoinna olevaa Vainikkalan vain junille tarkoitettua rajanylityspaikkaa.
Sisäministeriön viestinnästä kerrottiin tiistaina iltapäivällä, ettei tiedossa ole asiaan liittyviä uusia päätöksiä.
Kilpailua tarvitaan
Cemagro kertoo tuottavansa Niiralassa 15–16 prosenttia Suomessa käytettävistä lannoitteista. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestön MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoo, että markkinaosuuden arviointi on vaikeaa.
– Joka tapauksessa se on sen verran iso, että sillä on merkitystä Suomen markkinoille, hän arvioi.
Lannoitemarkkinat ovat Suomessa hyvin keskittyneet, sillä norjalaisomisteinen Yara hallitsee niistä jopa 80 prosenttia. Yaraa on myös syytetty määräävän markkina-asemansa väärinkäytöstä.
– Markkina on vaikea, ja kilpailua tarvittaisiin. Se on ehdottomasti selvä, Schulman sanoo.
Kaksi pienempää lannoitevalmistajaa ovat lohjalainen Cemagro ja Belor Agro.
Maakaasu tärkein raaka-aine
Nykyaikainen tehokas maatalous perustuu lannoitteiden käyttöön. Typpilannoitteiden tärkein raaka-aine on ammoniakki, jota valmistetaan maakaasusta.
Lannoitteiden hinnat lähtivät nousuun vuonna 2021, kun Venäjä alkoi rajoittaa maakaasun vientiä. Hinnat olivat vuonna 2022 Suomessa jopa kaksin- tai kolminkertaisia edeltävään vuoteen verrattuna.
Max Schulmanin mukaan hinnat ovat laskeneet huipusta, mutta samalla nopeista hinnanvaihteluista on tullut tavallisia.
– Viljelijät ostavat nykyään lannoitteita silloin kun katsovat saavansa niitä kilpailukykyiseen hintaan. Eletään vähän kuin kädestä suuhun.
Jos Cemagron lannoitetuotanto loppuu Niiralassa raaka-aineiden puutteeseen, näkyy se Schulmanin mukaan lannoitteiden hinnoissa. Suomen huoltovarmuuteen sillä tuskin on vaikutusta.
Shokki ulottuu kuitenkin yksittäistä yritystä ja sen työntekijöitä laajemmalle.
– Siellä voi olla ketjun toisessa päässä mylly, joka on jo ostanut sen viljan, jota näillä tultaisiin lannoittamaan, Schulman sanoo.