Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kun kouvolalainen Jennamiia Rautiainen, 31, haaveili pitkän tauon jälkeen omasta koirasta, kriteerit olivat selvät.
Lapsuudenperheen koira opetti arvostamaan rotua, josta ei lähde karvoja. Lisäksi koiran piti olla sopivan kokoinen, helposti koulutettavissa eikä jäädä perheen pienten lasten jalkoihin.
Australianlabradoodlen lempeä luonne vei mennessään, ja nyt kotona on vuonna 2019 syntynyt Lyyli sekä sen vuonna 2022 syntynyt pentu Hulda. Ensimmäisen oman kasvattipentueensa Rautiainen teetti Lyylillä kuluvana syksynä.
Rautiainen valitsi koirarodun, joka herättää paljon intohimoja.
Rodun omistajille ja kasvattajille sosiaalisen median vihaviestit ovat arkea. Koiria on kutsuttu mafiakoiriksi ja omistajia lahkolaisiksi. Samasta syystä Suomen harrasteyhdistys ja monet kasvattajat kieltäytyivät haastatteluista tätä juttua varten.
Rautiainen uskoo, että avoimuus omista kuluista ja toimintatavoista on eduksi rotuyhteisölle. Hän ja rotuaktiivi, kahden australianlabradoodlen omistaja Annamari Toivanen haluavat osoittaa, ettei australianlabradoodle-yhteisö ole pienen piirin salaseura.
Australianlabradoodleja kutsutaan tässä jutussa yksinkertaisuuden vuoksi myös ALD:ksi.
Jennamiia Rautiainen sanoo olevansa elävä todiste siitä, että ALD-piirit eivät ole lahko, vaan kuka tahansa voi alkaa kasvattajaksi:
Kasvattajuutta ei huvita liikaa mainostaa
Rautiainen on nähnyt ja kuullut paljon australianlabradoodleihin liittyvää kritiikkiä.
Kun Lyylin myynyt kasvattaja tarjoutui auttamaan alkuun, lähti Rautiainen silti innolla mukaan. Hän ei murehtinut olevansa osa parjattua ”koneistoa”.
Kasvattajuuttaan hän ei häpeä, mutta ei myöskään pidä siitä meteliä.
En huutele Facebookin Koirat-ryhmään, että olen ALD-kasvattaja, koska se on aivan taattu paskamyrsky.
Jennamiia Rautiainen
Monopolisyytökset liittyvät yleensä leikkautusehtoon ja aikaiseen varausmaksuun. Ne ovat arvostelijoiden mielestä ALD-kasvattajien keino pitää jalostus harvojen etuoikeutena.
Rautiainen pitää sitä pötynä. Hänen mielestään kaikki voivat ryhtyä kasvattajaksi.
Korkea hinta tympii arvostelijoita
Lyyli on ollut omistajalleen joka euron arvoinen.
Muiden rotujen harrastajia Lyylin ja Rautiaisen uusien pentujen 3 500 euron hintalappu tuntuu kismittävän.
– He vetoavat hintakeskustelussa siihen, että tämä on sekarotuinen. Mutta eihän tämä ole. Samalla tavalla ALD:ta kasvatetaan kuin mitä tahansa muuta rotua, Rautiainen sanoo.
Moni sotkee australianlabradoodlen ja labradoodlen keskenään. Labradoodlet ovat ensimmäisten sukupolvien koiria eli sekarotuisia, kun taas australianlabradoodlea on jalostettu ohjatusti vuosikymmeniä linjasta riippuen kolmesta tai neljästä rotukoirasta.
Australianlabradoodle-kauppa käy kuumana, kun taas rekisteröityjen rotukoirien myynti on ollut selvässä laskussa koronabuumin jälkeen. ALD:n kantarotujen eli labradorinnoutajan, cockerspanielien ja villakoirien pentuja myydään keskimäärin selvästi alle 2 000 eurolla.
Rautiaista australianlabradoodlen arvostelu turhauttaa ja harmittaa. Hän kokee, että ulkopuolisten kritiikki johtuu nimenomaan ALD-pentujen korkeasta hinnasta.
– Ymmärrän arvostelun, jos kasvatetaan ääripiirteisiä tai sairaita koiria. Mutta tämä on suhteellisen terve ja terverakenteinen rotu. On vähän epäreilua, että hinnan takia meidät lytätään.
Rotuyhteisö voisi parantaa monia asioita
Jennamiia Rautiainen ja Annamari Toivanen myöntävät, että Yhdysvalloissa majaansa pitävän kansainvälisen rotujärjestön WALAn säännöt ja tavat eivät istu Suomeen.
WALA vaatii, että kaikki rekisteröitävät koirat leikataan. Se on Yhdysvalloissa tapana. Leikkausehto on Rautiaisen ja Toivasen mielestä aikansa elänyt.
Se kuitenkin sitoo myös suomalaisia kasvattajia, sillä suuri osa rekisteröi koiransa WALAan, koska australianlabradoodlea ei voi rekisteröidä Kennelliittoon rotukoirana.
– Jos minulla olisi mahdollisuus, en vaatisi leikkausta. Aion olla ja moni onkin jo ollut yhteydessä rotujärjestöön, jotta saisimme leikkuuehdon pois, Rautiainen sanoo.
Kennelliiton terveys- ja sukutietoja sisältävät rotutietokannat ovat kenelle tahansa avoimia, mutta australianlabradoodlella tietokannat ovat vain kasvattajien käytössä. Kun Yle yritti saada australianlabradoodleista tilastoja rodun kattojärjestöltä, niitä ei haluttu antaa.
Rautiainen ryhtyi kasvattajaksi, jotta voisi lisätä avoimuutta. Omilla verkkosivuillaan hän ilmoittaa muun muassa kauppahinnat ja pentueiden vanhempien terveystiedot.
Toivanen on puolestaan muutaman rotuaktiivin kanssa alkanut perustaa ALD:lle epävirallista tietokantaa.
– Toivon, että yhä useampi kasvattaja näkee, miten muut toimivat ja se kannustaa heitä muuttamaan tapojaan. Samalla meidän pitää yhteisönä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja aktiivisesti kehittää rodun asioita, Toivanen sanoo.
Juttua varten on haastateltu Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Nyman ja kuluttajaoikeuden juristi Tuula Sario.
Korjattu 3.12. klo 12.38: Molli Nymanin titteli korjattu.
Korjattu 4.12. klo 10.50: Grafiikasta korjattu virhellinen alv:n osuus sekä poistettu selkeyden vuoksi tuloveron osuus.