Hyvinvointialueet eri puolilla Suomea pohtivat toimipisteiden määrän ja sijaintipaikkojen uudistamista. Käytännössä se voi tarkoittaa terveyskeskuksien vähentämistä ja asioiden hoitamista esimerkiksi kännykällä.
Muutoksilla hyvinvointialue etsii säästöjä tiukassa rahatilanteessa myös Kymenlaaksossa. Tarkoitus on Kymenlaakson hyvinvointialueen kehitysjohtaja Lauri Lehdon mukaan parantaa palveluiden sujuvuutta.
– Linja on lisätä digitaalisia palveluita niin, että niiden käyttö olisi terveyspalveluiden kaikesta hoitamisesta 30 prosentin paikkeilla, kertoo Lehto.
Kymenlaaksossa tällä hetkellä noin 17 prosenttia terveyspalveluista hoidetaan digitaalisesti. Siihen on laskettu mukaan puhelut. Verkossa käytettävät palvelut ovat tästä määrästä vain muutama prosentti.
Uusia palveluja hyvinvointialueella aletaan suunnitella lisää jo loppuvuodesta.
– Avaamme kilpailutuksen digitaalisen palvelun tarjoajasta. Markkinoilla alkaa olla muutamia vaihtoehtoja, jotka voivat tarjota tarpeeksi laajamittaiset palvelut, sanoo Lehto.
Eri alueilla suunnitelmat eri vaiheissa
Lehdon mukaan on monta tapaa toteuttaa uudenlainen digitaalinen palvelu. Terveyspalveluiden käyttäjälle kyseessä voisi olla esimerkiksi kännykkään asennettava sovellus. Digipalvelun tarkoitus on palvella myös terveydenhuollon ammattilaisia.
– Tarkoitus on tehdä laaja sähköinen alusta, jonka toimisi yhteistyössä jo olemassa olevien verkkopalveluiden kanssa. Emme tee kenkäkauppaa vaan kauppakeskuksen, vertaa Lehto.
Lopullinen toteutus riippuu palvelun tarjoajasta, joka voittaa kilpailutuksen. Mahdollista voisi olla esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen chat-robotin avulla.
Vastaavaa kehitystä on meneillään ympäri Suomea.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet kehittävät digitaalisia palveluitaan yhdessä. Tarkoitus on, että käyttäjät pääsisivät kokeilemaan sellaisia jo ensi vuoden alkupuolella.
– Aluksi keskusteluissa oli mukana muitakin alueita. Olimme kuitenkin Kymenlaakson kanssa menossa suunnilleen samassa vaiheessa, joten yhteistyökumppani valikoitui luontevasti näin, kertoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vaikuttavuus- ja tietojohtaja Juuso Tamminen.
Isompi muutos saattaa sulkea terveyskeskuksia
Samaan aikaan Kymenlaakson hyvinvointialueella valmistellaan myös isompaa rakennemuutosta. Sen toteuttaminen tarvitsee toimivia digitaalisia palveluita.
Parhaillaan virkamiehet vasta valmistelevat esitystä palvelurakenteen päivittämisestä. Suunta on kuitenkin selvä. Toimitiloja voitaisiin vähentää, mikäli terveysasioita voitaisiin hoitaa enemmän vaikka kännykällä.
Virkamiehet ovat kehitysjohtaja Lauri Lehdon mukaan valmistelleet kolmea erilaista ratkaisumallia.
Ensimmäinen on se, että nykyiset terveyskeskukset säilyisivät ja digitaalisia palveluita lisättäisiin maltillisesti.
Seuraava vaihtoehto on lisätä uusia palvelumuotoja, kuten digitaalisia ja etäpalveluita niin, että terveyskeskusten määrää voitaisiin vähentää puoleen. Tämä voitaisiin toteuttaa kahden tai kolmen vuoden aikajänteellä.
Radikaalein ratkaisu on siirtyä Kymenlaaksossa kolmen suuren toimipaikan malliin. Tämä edellyttäisi paljon digitaalisia palveluita ja olisi siksi mahdollista toteuttaa noin seitsemän vuoden kuluttua.
Sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson hyvinvointialueiden on tarkoitus päättää digipalvelun kilpailutuksen järjestämisestä joulukuun aikana.