Helsingin käräjäoikeus on asettanut suomalaisen tv-sarjoja ja elokuvia tuottavan Fisher Kingin konkurssiin tänään tiistaina. Fisher King tunnetaan muun muassa kansainvälisesti menestyneestä rikossarjasta Sorjonen sekä tv-sarjoista Helsinki-syndrooma ja Estonia. Yhtiö on tehnyt myös elokuvia.
Konkurssia haki yhtiön saksalainen pääomistaja. Käräjäoikeus katsoo, että yhtiön selvien ja riidattomien velkojen määrä on noin 3 miljoonaa euroa.
Yhtiön perustaja ja sen toinen suomalaisosakas Matti Halonen kertoo, että konkurssihakemus tuli hänelle ja Miikko Oikkoselle täytenä yllätyksenä. Oikkonen perusti yhtiön Halosen kanssa vuonna 2013.
— Sain tietää konkurssihakemuksesta sähköpostilla, kun olin New Yorkissa matkalla lentokentälle, Halonen sanoo.
Saksalainen Beta Films omistaa pohjoismaisiin tuotantoihin keskittyvän Beta Nordic Studiosin, joka on puolestaan suomalaisen tuotantoyhtiö Fisher Kingin pääomistaja.
Yhtiön sisällä erimielisyys tilanteesta
Käräjäoikeuteen jätetyn konkurssihakemuksen mukaan Fisher Kingin suurimpien velkojien joukossa ovat suomalainen OP Ryhmä, saksalainen DZ Bank -pankki ja Fisher Kingin pääomistaja Beta Nordic Studios. Myös suomalaisella verottajalla on yhtiöltä saatavia.
Mistä Fisher Kingin taloudelliset vaikeudet johtuvat?
— Meidän näkemyksemme mukaan siitä, että Beta Nordic Studios ei ole noudattanut rahoitussopimuksia. Tämän enempää en voi asiaa avata, Halonen sanoo.
Konkurssihakemuksessa Fisher Kingin velkojen määräksi oli ilmoitettu noin 3,5 miljoonaa euroa. Halosen näkemyksen mukaan käräjäoikeuteen ilmoitettu velkasumma on harhaanjohtava.
— Jos omistajamme (Beta Nordic Studios) maksaisi meille, mistä on sovittu, ja saisimme myös muiden ulkomaisten ja kotimaisten rahoittajien sovitut rahoituserät, yhtiömme toiminta olisi plussalla, hän sanoo.
”Pohjoismaat eivät enää houkutteleva markkina”
Yhtiön sisällä vallitsee suuri erimielisyys Fisher Kingin taloudellisesta tilanteesta. Halosen sanoin tilanne on erittäin ikävä ja inhottava.
Hänen mukaansa asiasta on yritetty neuvotella saksalaisen pääomistajan kanssa jo pitkään tuloksetta.
Halosen näkemys on, että saksalaisyhtiö päätti hakea konkurssia, koska se on menettänyt mielenkiintonsa suomalaisiin ja pohjoismaisiin markkinoihin.
Kulut ovat nousseet kymmenen prosentin vuosivauhtia ja samaan aikaan tilauskanta on hiipunut. Suomessa on tehty vuosittain kymmeniä tv-sarjoja, mutta esimerkiksi suoratoistopalvelujen, kuten HBO:n ja Netflixin tilaukset ovat jäissä.
Sama ilmiö on Halosen mukaan käynnissä laajemmin myös Pohjoismaiden markkinoilla, joilla ei enää tilata sarjoja entiseen malliin.
— Pohjoismaat eivät ole enää kauhean houkutteleva markkina liiketoiminnallisesti, hän sanoo.
Saksalaisen Beta Filmin omistamaan Beta Nordic Studiosiin kuuluvat suomalaisen Fisher Kingin lisäksi myös neljä muuta pohjoismaista tuotantoyhtiötä.
Miten käy Helsinki-syndrooman kakkoskauden?
Suomalaisyhtiön viime aikojen suurin satsaus on kahdeksanosainen tv-sarja autolautta Estonian uppoamisesta. Estonia (2023) on tähän asti kallein suomalainen tv-sarja, jonka teko maksoi yli 15 miljoonaa euroa.
Tuotantoyhtiöllä on paraikaa työn alla jännityssarja Helsinki-syndrooman toinen kausi. Sen budjetti on kolme miljoonaa euroa. Kuvaukset saatiin loppuun loka-marraskuun vaihteessa, ja sarja on nyt leikkausvaiheessa. Sarjan kakkoskausi on tarkoitus julkaista Ylellä loppuvuodesta 2024.
Helsinki-syndrooman loppuun vieminen riippuu nyt rahoittajista ja konkurssipesän hoitajasta.
Fisher Kingin edeltäjä, Fisher King Productions, ajautui talousvaikeuksiin vuonna 2017. Yhtiö vältti silloin konkurssin, kun se pääsi velkasaneeraukseen. Tuolloin tuotantoyhtiöllä oli velkaa vajaat 900 000 euroa, ja suurin velkoja oli verottaja.
Osa Helsinki-syndrooman palkoista maksamatta
Halonen kertoo olevansa erityisen pahoillaan alihankkijoiden puolesta, joille Fisher Kingin konkurssista voi seurata hankaluuksia. Hän sanoo, että myös osa Helsinki-syndrooman loppupalkoista on maksamatta.
Halosen mukaan yhtiö olisi maksanut ne pois, jos käräjäoikeus olisi hylännyt konkurssihakemuksen, mutta nyt ne päätyvät palkkaturvan tai konkurssipesän maksettavaksi.
— Olemme ajautuneet tähän tilanteeseen meistä riippumattomasta syystä. Tämä on dramaattista, kuin jostain huonosta saippuasarjasta. Olemme rahoittaneet sarjoja ja elokuvia viimeisen viiden vuoden aikana 29,5 miljoonalla eurolla ja tämä on ensimmäinen kerta, kun maksuerät eivät tule ulkomailta, Halonen sanoo.
Beta Nordic Studios -yhtiöstä vastattiin Ylen haastattelupyyntöön, että he eivät halunneet kommentoida asiaa, kun oikeusprosessi oli kesken.