Akrobaatti roikkuu korkealla Slush-yleisön päiden yläpuolella kuin elämänlangassa. Sitä on vaikea olla näkemättä vertauskuvana. Vaaran tunnetta on nyt muuallakin kuin startup-tapahtuman päälavalla.
Kahden päivän ajan Messukeskuksen käytävillä vaeltaa jälleen kerran tuhansia startup-yrittäjiä ja sijoittajia. Täältä hyvät ideat etsivät rahaa – ja isot rahat hyviä ideoita.
Todella isot rahat. Helsinkiin saapuneet kansainväliset pääomasijoittajat hallinnoivat yli kolmen tuhannen miljardin euron varallisuutta. Se on yli 30 kertaa enemmän kuin Suomen valtion ensi vuoden budjetti ja 12 kertaa enemmän kuin eläkeyhtiöidemme koko varallisuus.
Sijoittajien innostus ei kuitenkaan ole aiempien vuosien tasolla. Startup-yritysten rahoitus on kiristynyt.
– Kansainväliset sijoittajat ovat tällä hetkellä oikeastaan vetäytyneet markkinalta. Maailma on myllerryksessä ja taloudellinen epävarmuus on aika kova, Suomen pääomasijoittajien yhdistyksen toimitusjohtaja Anne Horttanainen sanoo.
Viime vuonna suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin 1,8 miljardia euroa – ja tämän vuoden alkupuolella enää vain vähän yli 500 miljoonaa euroa.
– Romahdus on ollut melkoinen.
Osittain kyse on siitä, että viime vuoteen mahtui isoja kierroksia, kuten Relexin peräti puolen miljardin euron rahoituskierros. Horttanaisen mukaan kyse on kuitenkin myös isommasta ilmiöstä. Eikä se koske vain syrjäistä Suomea. Euroopassa pääomasijoitukset ovat puolittuneet, ja pääomasijoittajat vetävät kukkaronnyörejä kiinni myös Yhdysvalloissa.
Pääomasijoittajien jäsenkyselyn pisteluvut laskevat kuin lehmän häntä. Se kuvaa hyvin nykytilannetta, jossa yrityskaupat ovat jäähtyneet ja pörssilistautumisten buumi päättynyt. Tästä syystä pääomasijoittajien on entistä vaikeampi päästä eroon nykyisistä sijoituskohteistaan. Samalla niiden on entistä vaikeampi kerätä suurilta instituutiosijoittajilta uutta rahaa uusiin rahastoihinsa.
Taustalla myös korkojen nousu, joka nakertaa pitkän tähtäimen sijoitusten houkuttelevuutta.
Laadukkaita sijoituskohteita on kyselyyn vastanneiden pääomasijoittajien mukaan kyllä tarjolla. Se voi toki olla vain kaunis tapa sanoa, että moni hyväkin kasvuyhtiö on jo rahapulassa.
– Parhaista parhaimmat löytävät sijoittajan aivan varmasti, Horttanainen sanoo.
– Ja täytyy huomata, että kappalemääräisesti sijoituksia on tehty yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Rahoituskierrokset ovat vain olleet pienempiä.
Slushin toimitusjohtaja: ”Tupa on täynnä”
Startup-tapahtuman järjestäjien mukaan pääomasijoittajien haasteet eivät vaikuta tapahtuman tunnelmaan.
– Kuten ehkä huomaat, täällä on tupa täynnä ja meidän tapaamisalueemme on buukattu aivan täyteen. Täällä järjestetään yli 20 000 kohtaamista yrittäjien ja sijoittajien välillä, Slushin toimitusjohtaja Eerika Savolainen kertoo.
– On totta, että tällä hetkellä markkina on haastavampi kuin mitä se on ollut muutama vuosi takaperin, mutta ekosysteemissä on selvästi intoa uuden rakentamiseen.
Savolainen uskoo, että kyse on normaalista talouden syklistä. Voi myös ajatella, että Slushin kyky houkutella kansainvälisiä rahoittajia Suomeen korostuu nimenomaan sellaisena aikana, jolloin rahahanat muutoin ovat aiempaa niukemmalla.
– Me kuulemme jokaisen Slush-tapahtuman jälkeen kymmenistä maaliin menneistä rahoituskierroksista – ja myös kierroksista, joissa on luotu yhteyksiä tulevaisuutta varten, Savolainen sanoo.
Slushissa on tänä vuonna ennätysmäärä yrittäjiä ja sijoittajia, mutta tapahtuma on selvästi pienempi kuin huippuvuosina ennen koronaa.
Tämä on toimitusjohtaja Savolaisen mukaan tietoinen valinta.
– Aiemmin keskityimme kasvuun ja järjestimme vuosi toisensa jälkeen yhä suuremman tapahtuman. Sen ansiosta Slush saavutti aseman, joka sillä tällä hetkellä on, hän kuvaa.
– Pandemian jälkeen olemme kuitenkin ajatelleet uusiksi sen, mitä aikaisen vaiheen kasvuyrittäjä – meidän tärkein asiakkaamme – tarvitsee. Olemme tietoisesti pitäneet tapahtuman tiivimpänä, jotta täällä on helpompi navigoida ja kohdata oikeita ihmisiä.
”Tanssi sijoittajien kanssa on käynnissä”
Yksi Slushin vannoutunut ystävä on Origin by Ocean -yhtiön toimitusjohtaja Mari Granstörm, joka jalostaa valtamerien haitallisista levämassoista biopohjaisia ainesosia tekstiileihin, kosmetiikkaan, elintarvikkeisiin ja pesuaineisiin.
– Kun perustin yhtiön vuonna 2019 ja osallistuin ensimmäistä kertaa Slushiin, en tuntenut ketään eikä minulla ollut verkostoja. Slushissa on kuitenkin uniikkia se, että ne tekevät oikeasti töistä yhdistääkseen yrittäjiä oikeisiin ihmisiin. Mekin pääsimme viime ja toissa vuonna tapaamaan ihmisiä, joita emme muutoin olisi millään tavanneet.
Tänäkin vuonna Granström tapaa Slushissa sijoittajia ja potentiaalisia asiakkaita. Yhtiö keräsi viime keväänä 7,5 miljoonan euron rahoituksen, joten tilanne ei ole kriittinen.
– Mutta ainahan sitä seuraavaa rahoituskierrosta valmistellaan ja tanssi sijoittajien kanssa on käynnissä.
Origin by Oceanin kemikaalia on käytetty jo eräässä Marimekon mallistossa. Yhtiöllä on myös pienimuotoista tuotantoa yhteistyökumppanin tiloissa Oulussa.
Lähivuosien tavoitteena on kuitenkin tehdas, joka kykenisi käsittelemään leväraaka-ainetta 20 000 tonnia vuodessa. Sellaisen rakentaminen maksaisi jopa satoja miljoonia euroa.