Koronavuosien terveydensuojelurikkomuksista on selvinnyt reilut puolet, ilmenee poliisihallituksen tilastoista. Koronatestiä koskevista laiminlyöntirikkomuksista selvisi puolestaan valtaosa.
Tartuntatautilakiin perustuneet koronarajoitukset tulivat suomalaisille tutuiksi vuosien 2020–2022 välisenä aikana.
Hallitus joutui rukkaamaan tartuntatautilakia, sulki hetkeksi Uudenmaan maakuntarajat ja matkustajien terveyttä ja tartuntoja valvottiin satamissa ja lentokentillä. Erityisesti ravintoloihin kohdistettiin rajoituksia. Päätökset erilaisista rajoituksista elinkeinotoimintaan teki usein aluehallintovirasto hallituksen päätösten pohjalta.
Koronarajoituksista luovuttiin lopulta maaliskuussa 2022, mutta sitä ennen niiden noudattamista valvottiin.
Satoja rikosilmoituksia
Poliisille koronarajoitusten valvominen tarkoitti satoja rikosilmoituksia. Näistä valtaosa ajoittuu vuoteen 2021 ja kirjattiin terveydensuojelurikkomuksina tai koronatestiä koskevina laiminlyöntirikkomuksina.
Huomattavaa tilastoja tarkastellessa on, että vaikka rikosilmoitus olisi tehty esimerkiksi vuonna 2021, poliisi saattoi merkitä sen selvitetyksi vasta seuraavan vuoden puolella.
Pakolliset terveystarkastukset lentokentillä ja satamissa näkyvät tilastoissa
Valtaosa rikkomusten kirjauksista tehtiin Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella, ja ne keskittyivät hyvin vahvasti Varsinais-Suomeen.
Yksi selittävä tekijä voi olla aluehallintoviraston määräämät pakolliset terveystarkastukset, eli koronatestaus satamissa ja lentokentillä. Turusta kun löytyy molemmat, ja Naantalissakin on satama. Laivaliikenne Turun ja Tukholman välillä jatkui huoltovarmuuden vuoksi korona-aikana muun ulkomaanliikenteen ollessa käytännössä lähes pysähdyksissä.
Myös Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksille tehtiin enemmän koronarajoituksiin liittyviä ilmoituksia kuin muualla Suomessa. Tämäkin selittyy osin satamilla ja lentokentällä.
Vaikutusta voi olla myös sillä, että poliisilaitokset eri puolilla maata ovat tehneet kirjauksia eri tavoin.
Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikosylikonstaapeli Karri Laakso jakaa koronarajoitusten rikkomukset neljään eri ilmoitustyyppiin.
Ensimmäisenä listalla oli pakollisia terveystarkastuksia tai koronatestin laiminlyöntiä koskevat rikkomukset. Toisena esiin nousivat tartuntatautilain mukaiset karanteenirikkomukset.
– Kolmantena olivat tapaukset, joissa tahallisesti yritettiin levittää koronavirusta. Ja neljäntenä olivat oheisrikokset, eli poliisi tapasi henkilön jonkin rikoksen yhteydessä ja kävi ilmi, että hänet oli määrätty karanteeniin, kertoo Laakso.
Kuuntele rikosylikonstaapeli Karri Laakson esimerkki tapauksesta, jossa koronapositiivinen henkilö yritti tahallaan levittää virusta.
Valtaosa lain rikkojista selvisi sakoilla
Varsinais-Suomessa valtaosa tapauksista selvisi ja johti sakkorangaistukseen.
– Poliisi antoi sakkovaatimuksen tiedoksi ja syyttäjä antoi rangaistusmääräyksen. Mikäli sakon saaja maksoi sakon, asia katsottiin loppuunkäsitellyksi. Suurin osa suostui tähän sakkomenettelyyn, rikosylikonstaapeli Karri Laakso kertoo.
Kaikki eivät suostuneet.
– Toisena vaihtoehtona oli, että sakkomenettelyyn ei suostunut tai jätti sakon maksatta, jolloin aloitettiin esitutkinta, kuulusteltiin ja hoidettiin muu esitutkintamateriaali. Marginaalinen määrä näistä tapauksista kuitenkin päätyi esitutkintapöytäkirjaksi asti, Laakso muistelee.
Yksi julkisuuteen noussut tapaus oli turkulaisravintoloitsija, joka julkisesti kieltäytyi noudattamasta ravintoloiden koronarajoituksia. Ravintoloitsija piti ravintolaa auki moneen otteeseen koronarajoituksista huolimatta. Tapaus eteni lopulta oikeuteen asti ja oikeus päätyi antamaan sakkoja.
Oikeuteen päätyi pelkästään Varsinais-Suomessa ani harva. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on käsitelty vuosina 2020–2022 sekä tämän vuoden aikana kaikkiaan 16 haastehakemusta.
Näistä tuomion on saanut 11 tapausta, ja viidessä tapauksessa syytteet on hylätty kokonaan tai osittain.