Tiistaina julkaistujen Pisa-tutkimuksen tuloksien mukaan lukutaidon osaaminen on heikentynyt useimmissa osallistuneissa maissa. Näin on myös Suomessa.
Kysyimme neljältä eri puolilla Suomea työskentelevältä yläkoulun äidinkielen opettajalta, kuinka tilanne vaikuttaa kouluissa ja nuorten tulevaisuudessa.
Lyhyeenkin tekstiin vaikea keskittyä
Mikkelin Urheilupuiston koulun äidinkielen opettaja Hanna Leskinen on valmistunut viisi vuotta sitten. Leskinen ei ole siis ehtinyt tehdä työtään aikana, jolloin lukutaidon Pisa-tulokset eivät vielä huolestuttaneet Suomessa.
Leskinen on huomannut, että lukeminen on oppilaille vaikeaa. Jo lyhyeen tekstiin keskittymisessä on haasteita, eikä lukeminen kiinnosta.
– Minulle tuli yllätyksenä, ettei oppilailla ole kirjastokortteja. Heidät on myös vaikea saada hankkimaan niitä, koska he näkevät sen niin turhana, Leskinen sanoo.
Myös turkulaisen Luostarivuoren yläkoulun äidinkielen opettaja Tiina Kiviniemi on työssään nähnyt heikon lukutaidon vaikutukset.
– Keskittyminen ja vaatimus lukutaidosta ovat monelle aivan ylivoimaista. Kokonaisen romaanin lukeminen on täysin poissuljettua ja tuntuu ylitsepääsemättömältä esteeltä.
Jos ei hallitse kieltä, ei opi muutakaan
Tiina Kiviniemen mukaan heikko lukutaito näkyy suoraan oppilaiden kognitiivisessa suoriutumisessa. Syy- ja seuraussuhteiden rakentaminen ei enää onnistu, koska ei enää pystytä lukemaan pitkiä tekstejä.
– Suomen kielen virkkeet ja lauseet on muodostettu väärin, ne ovat hyvin vajavaisia tai niissä on paljon englannin vaikutusta, Kiviniemi sanoo.
Äidinkieltä jo usean vuosikymmenen ajan lappilaisnuorille opettanut Jaakko Sarmola rovaniemeläiseltä Napapiirin yläasteelta on nähnyt lukutaidon laskun silmiensä edessä.
Äidinkielen taitojen rapautumisella Sarmola näkee kauaskantoisia seurauksia.
– Lukeminen ja kirjoittaminen ovat aivan oppimistaitojen ytimessä. Jos vaikkapa ysiluokkalainen ei hallitse omaa kieltään riittävästi, hänen edellytyksensä oppia muitakaan asioita ovat valitettavasti heikommat.
Myös viranomaisten kanssa asiointi ja kaavakkeiden täyttäminen epäilemättä vaikeutuu, jos ei täysin ymmärrä lukemaansa.
Opetussuunnitelma uusiksi ja äikkää lisää
Napapiirin yläasteen vs. rehtorinakin toimiva Sarmola puuttuisi tuntijakoon eli lisäisi äidinkielen tunteja. Myös opetussuunnitelman perusteet tulisi hänestä kirjoittaa pikimmiten uusiksi. Nykyiset on kirjoitettu noin 15 vuotta sitten.
– Pitäisi tutkia, mikä nykyisessä opetussuunnitelmassa toimii ja on säilyttämisen arvoista. Meillä on myös uutta tietoa siitä, miten koululaiset oppivat eli opetussuunnitelman perusteita on syytä nykyaikaistaa. Lisäksi sisältöjä pitää keventää.
Joensuussa Pielisjoen koulussa yläasteen äidinkielenopettajana toimiva Johanna Rusi näkee yhtenä suurena syynä keskittymiskyvyn heikkenemiseen mobiililaitteet, joita ei hänen mukaansa koulussa tarvita. Rusi myöskin puuttuisi koulujen inkluusioon ja eriyttäisi oppilaita pienempiin ryhmiin, jolloin samantasoiset oppilaat olisivat omissa ryhmissään.
Rusi esittää myös toiveen oppilaiden vanhemmille.
– Haastakaa lapsia lukemaan. Antakaa heille kirjoja luettavaksi.