Hattulalainen Otto Pentti, 28, konttaa lattialla.
Hänen isänsä Juha Pentti istuu kotitalonsa pirttipöydän ääressä ja kertaa vakavana viime vuosien erikoisia käänteitä.
Otto sairasti vauvaiässä vaikean syövän, neuroblastooman. Kasvaimia oli levinnyt ympäri kehoa ja rankat hoidot jättivät jälkensä pieneen Ottoon. Ulos talosta lähtiessään hän liikkuu pääasiassa pyörätuolilla, mutta kotona on kätevintä siirtyä paikasta toiseen lattian kautta.
Sairaus vaikutti myös Oton kykyyn oppia asioita, mutta hänellä ei ole todettu älyllistä kehitysvammaa. Esimerkiksi raha-asiansa Otto kertoo hoitavansa pääasiassa itse. Hän tarvitsee kuitenkin päivittäin apua esimerkiksi liikkumisessa ja ruuan laitossa.
Yli viisi vuotta sitten Oton äiti kuoli äkillisesti sairauteen. Sen jälkeen on tapahtunut niin paljon asioita, että kaikkea on vaikea muistaa.
Kuolemasta käynnistyi tapahtumaketju, jonka seurauksena Otto menetti oikeuden päättää omaisuudestaan. Lisäksi hän menetti suuren summan rahaa.
Tässä jutussa kerromme, miten kaikki oikein tapahtui.
Oton vanhemmat erosivat syksyllä 2017, kun Otto oli 22-vuotias. Ero oli riitaisa.
Otto muutti pois lapsuudenkodistaan äitinsä luo asumaan. Samalla äidistä tuli Oton omaishoitaja.
Kun äidin sairaus eteni, Otto muutti takaisin kotitaloonsa isänsä luokse.
Äiti kuoli alkuvuodesta 2018 ja jätti jälkeensä yli 100 000 euron perinnön.
Testamentissaan äiti toivoi, että Otto ei hakisi hänelle lain mukaan kuuluvaa osaansa perinnöstä, joka olisi ollut noin 30 000 euroa. Testamentin mukaan Otto oli saamassa merkittävästi vähemmän, alle tuhat euroa.
Syynä saattoi olla se, että äiti pelkäsi perinnön joutuvan Oton sijaan isälle.
Äiti ei luottanut isään ja vaati, että Juha Pentti ei saisi hoitaa Oton ja siskon asioita eikä koskea perintöön. Siksi hän halusi Otolle edunvalvojan.
Isäkin pyysi pojalleen edunvalvojan, mutta eri syystä.
Hän pelkäsi, että Otto ja sisko voisivat riitautua, jos perintö jaettaisiin ilman puolueetonta avustajaa. Siksi isä toivoi tilapäistä virkaedunvalvojaa avustamaan Ottoa ja siskoa perinnönjaossa.
Syksyllä 2018 Juha ja Otto Pentin postilaatikkoon kolahti kirje, joka muutti kaiken. Se oli kutsu käräjille.
Kirjeessä kerrottiin, että maistraatti (nykyisin Digi- ja väestötietovirasto) hakee Otto Penttiä edunvalvontaan. Kyseessä ei kuitenkaan ollut perinnönjakoon liittyvä tilapäisjärjestely, vaan jatkuva edunvalvonta, joka käytännössä veisi Otolta oikeuden käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla.
Kirje paljasti myös, että äiti oli tehnyt rikosilmoituksen isä Juhasta. Sen mukaan isä oli vuosien ajan törkeästi kavaltanut Oton eläkerahoja.
Otto oli ollut äidin mukana poliisilaitoksella. Tuolloin myös hän vaati isälle rangaistusta.
Nyt Otto kertoo, että hän teki rikosilmoituksen vastentahtoisesti.
– Minua kaduttaa, että en sanonut äidille vastaan, Otto sanoo.
Ennen kuolemaansa äiti oli kertonut rikosilmoituksesta Hattulan sosiaaliviranomaisille, jotka päättelivät, että Otto oli edunvalvonnan tarpeessa ja ilmoittivat asiasta maistraatille.
Asia tuli Juha Pentille yllätyksenä.
Otto sanoo, että ei uskaltanut kertoa rikosilmoituksesta isälle, koska hän pelkäsi, että heidän suhteensa vaarantuu.
Oikeus kääntyy Ottoa vastaan
Käräjäoikeudessa pohdittiin, oliko Otto Pentti kykeneväinen huolehtimaan itsestään ja ennen kaikkea taloudestaan.
Juha ja Otto Pentti vastustivat edunvalvontaa, koska sille ei heidän mukaansa ollut tarvetta ja koska se kajosi merkittävällä tavalla Oton perusoikeuksiin.
Maistraatti puolestaan oli sitä mieltä, että Otto ei terveydentilansa vuoksi ollut kykenevä huolehtimaan asioistaan. Käsitys perustui osin äidin tekemään testamenttiin.
Otosta tehtiin oikeutta varten kaksi eri lääkärinlausuntoa. Ensimmäisen oli tehnyt paikallisen terveyskeskuksen lääkäri. Hänen mukaansa Otto oli edunvalvonnan tarpeessa.
Isä ja Otto olivat lausuntoon tyytymättömiä, ja pyysivät vammaisasioihin erikoistuneen psykiatrian erikoislääkäri Terhi Koskentaustan lausunnon.
Koskentaustan mukaan Otto kykeni huolehtimaan tavanomaisista raha-asioistaan itse, eikä edunvalvonnalle ollut tarvetta.
Käräjäoikeus kallistui terveyskeskuslääkärin ja maistraatin näkemyksen puolelle. Se määräsi Otolle edunvalvojan helmikuussa 2019.
Edunvalvojan oikeudet rajattiin kuitenkin huolehtimaan ainoastaan äidin perinnöstä ja henkivakuutuksesta koostuvasta 55 000 euron varallisuudesta.
Oikeus katsoi, että Otto oli kykeneväinen hoitamaan päivittäiset raha-asiansa itse. Perintösumma ei oikeuden mukaan kuitenkaan kuulunut tällaisten ”tavanomaisten tai päivittäisten” raha-asioiden joukkoon, ja siksi se katsoi edunvalvonnan olevan tarpeen.
Perustelu on mielenkiintoinen, sillä suuren perintösumman saaminen tuskin on kenellekään päivittäistä tai tavanomaista.
Otto valitti käräjäoikeuden päätöksestä korkeampiin oikeusasteisiin, mutta ne eivät ottaneet asiaa käsiteltäväkseen.
Edunvalvoja kävi heti toimeen ja siirsi maaliskuussa 2019 kymmenien tuhansien eurojen arvosta rahaa pois Oton tililtä.
Samalla taksa alkoi juosta. Edunvalvonta ei ole ilmaista.
Poliisi päättää rikostutkinnan
Poliisilta kesti kaksi ja puoli vuotta rikosilmoituksen tekemisestä ennen kuin se kesällä 2020 kuulusteli isä Juha Penttiä epäiltynä törkeästä kavalluksesta.
Hän kertoi poliisille, että Oton tililtä oli käytetty rahaa, mutta se oli tapahtunut yhteisymmärryksessä.
Otto ei osallistunut arjen asumis- tai ruokakustannuksiin, mutta maksoi silloin tällöin joitakin yhteisiä kuluja. Rahaa oli käytetty muun muassa perheen yhteisiin ulkomaanmatkoihin. Otto vahvistaa isän kertoman.
Esitutkintapöytäkirjan ja tiliotteiden perusteella sekä äidillä että isällä oli pääsy Oton tilille ja molemmat olivat käyttäneet sieltä rahaa.
Otto kertoi poliisille, että hänen mielestään rikosta ei ollut tapahtunut. Tämän jälkeen poliisi lopetti esitutkinnan.
Poliisitutkinta loppui, mutta edunvalvonta jatkui. Tammikuussa 2022 Otto alkoi hämmästellä edunvalvontatililtä kadonneita suuria rahasummia.
”Hei! Tilillä, jolla on minulta viemänne rahat, on tapahtumia joista haluan saada selvityksen, että mihin ne rahat ovat menneet”, Otto kirjoitti edunvalvojalle.
Tämä vastasi, että raha on kulunut pääasiassa edunvalvonnan kuluihin ja palkkioihin.
Lain mukaan ”edunvalvojalla on oikeus saada korvaus kuluistaan ja kohtuullinen palkkio”. Palkkion suuruuteen vaikuttaa edunvalvojan tehtävien sisältö ja edunvalvonnassa olevan taloustilanne.
Oton tapauksessa edunvalvojalla ei ollut juurikaan tehtävää. Edunvalvoja myönsi tämän myös itse.
”En tiedä, miltä asia sinusta tuntuu, mutta minusta palkkiot ovat aika korkeita suhteessa täällä hoidettavien asioiden määrään”, edunvalvoja vastasi Otolle.
Tästä huolimatta edunvalvojan palkkio oli ollut keskimäärin noin 1 000 euroa vuodessa. Lisäksi kuluja syntyi Oton omaisuuden määrittämisestä ja vuosittaisista tilintarkastuksista.
Edunvalvoja oli itsekin sitä mieltä, että Otto oli turhaan edunvalvonnassa. Hän vahvisti tämän lausumassaan.
”Olen käynyt Pentin kanssa lukuisia sähköpostikeskusteluja edunvalvonnan aikana, ja hän on osoittanut olevansa tietoinen oikeuksistaan.”
Niinpä Otto vapautui edunvalvonnasta vihdoin helmikuussa 2022.
Kaikkiaan edunvalvontaan ja siihen liittyviin oikeudenkäyntikuluihin ehti upota yli 7 000 euroa. Se on alle tuhannen euron työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle Otolle suuri raha.
Professori: Testamentista tehty liian vahva päätelmä
MOT kysyi edunvalvonta-asioihin erikoistuneelta yksityisoikeuden emeritusprofessori Markku Heliniltä mielipidettä Otto Pentin tapauksesta.
Helinin mukaan näyttää epäselvältä, onko Otto ylipäänsä tarvinnut edunvalvontaa. Helin arvelee, että rajatapaustilanteessa edunvalvonta on voitu asettaa ikään kuin varmuuden vuoksi.
Oikeudessa käsiteltiin viime vuonna yli 5 000 edunvalvontapäätöstä. Riitaisia tapauksista oli noin 200. Vain muutamassa kymmenessä tapauksessa päädyttiin siihen, että edunvalvojaa ei määrätty.
Helin kritisoi päätelmää, jonka maistraatti on tehnyt äidin testamentista. Maistraatin tulkinnan mukaan testamentti osoittaa, että Otto ei ole kykeneväinen valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan.
– Se on kyllä liian vahva päätelmä. Testamentti osoittaa mikä äidin mielipide oli, mutta ei sen enempää.
MOT kysyi kommenttia myös maistraattien tehtävää nykyisin hoitavasta Digi- ja väestötietovirastosta. Johtava asiantuntija Jani Saarela ei kuitenkaan voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin.
Saarelan mukaan edunvalvonnan tarpeen arvioinnissa huomioidaan monenlaisia todisteita ja asiakirja-aineistoja. Testamentin käyttö tällaisessa tarkoituksessa on Saarelan mukaan harvinaista, mutta ei poissuljettua.
Markku Helin puolestaan arvioi, että tutkintapyynnöillä on mahdollista tehdä kiusaa, koska edunvalvonnan tarvetta harkitsevien viranomaisten on vaikea jättää pyynnössä esitettyä huolta tai epäilystä kokonaan huomiotta.
Lainsäädännön keinoin kiusantekoon voi olla vaikea puuttua.
Tapahtumasarja on järkyttänyt Juha Pentin uskoa suomalaiseen oikeusvaltioon.
– Jos asia on tosiaan niin, että kuka tahansa voidaan saattaa edunvalvonnan alaiseksi, jos hänen läheistään vastaan tehdään rikosilmoitus, tässä on hirveä porsaanreikä laissa.
Hän kanteli poikansa kohtelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka ei kuitenkaan tutkinut kantelua. Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkaan ei antanut valituslupaa.
– Se on ehkä ainut asia, mikä on tässä vähän lohduttanut, että Otto ei ole niin paljon murehtinut näitä kuin minä.