Teidän täytyy kiirehtiä.
Tieto koko itärajan sulkemisesta levisi viestipalvelu Telegramissa heti pääministeri Petteri Orpon ilmoituksen jälkeen.
Yle alkoi rajan sulkeuduttua selvittää, mitä Venäjälle jääneet pakolaiset aikovat ja miten venäläisviranomaiset heidän kanssaan toimivat.
Useat eri lähteet kertoivat, että Venäjä yrittää saada Suomeen ja muihin EU-maihin yrittäneitä pakolaisia sotaan Ukrainaa vastaan.
Ylen haltuunsa saama asiakirja paljastaa, että Venäjä värvää kyseenalaisin keinoin pakolaisia rintamalle.
Asiakirjasta on piilotettu muun muassa henkilötiedot ja yksityiskohdat joukko-osastosta asian arkaluonteisuuden vuoksi. Yle on tarkistuttanut asiakirjan asiantuntijalla.
Asiakirjan otsikko: Ote joukko-osaston komentajan käskystä.
Sopimuksessa mainitaan allekirjoittaneen nimi ja hänelle määrätään tarkka joukko-osasto ja tehtävä. Peruspalkaksi kerrotaan 12 052 ruplaa eli noin 121 euroa kuukaudessa. Erillisiä lisiä ei mainita.
Sopimuksen lopussa on komentajan ja esikuntapäälliköiden allekirjoituksia sekä joukko-osaston leima.
Ylen tietojen mukaan edellä olevan sopimuksen on allekirjoittanut Venäjällä oleva pakolainen, joka ei ymmärtänyt sen sisältöä. Hänelle kerrottiin, että allekirjoittamalla sopimuksen hän välttäisi karkotuksen lähtömaahansa.
Henkilöllä ei ollut allekirjoitushetkellä apunaan tulkkia tai puhelinta, jonka avulla asiakirjan olisi voinut kääntää.
Sopimuksessa mainitun joukko-osaston varuskunta sijaitsee Persianovskissa, noin 50 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.
Sopimuksen lisäksi Yle sai haltuunsa pakolaiselle myönnetyn todistuksen asevoimiin liittymisestä.
Todistuksen yläkulmassa lukee: Venäjän federaation puolustuministeriö, joukko-osasto, kenttäposti.
Todistuksen saajan kerrotaan siirtyvän myöhemmin alueelle, jossa on käynnissä sotilaallinen erityisoperaatio.
Todistuksessa on myös joukko-osaston leima ja komentajan allekirjoitus.
”Samir” pelkää värväystä Moskovassa
27-vuotias Samir vastaa puhelimeen Moskovasta. Samirin nimi on muutettu turvallisuussyistä. Hän piileskelee Venäjän viranomaisilta, koska hänen viisuminsa on rauennut. Yle ei ole pystynyt varmistamaan hänen henkilöllisyyttään.
Kysymme Samirilta, tietääkö hän, että Venäjä värvää maassa olevia pakolaisia sotimaan Ukrainaan.
Hän alkaa kertoa ystävästään.
– Venäjän viranomaiset ottivat ystäväni kiinni. He tarjosivat hänelle paikkaa palkkasoturina Venäjän armeijassa taistelemaan Ukrainaa vastaan.
Samirin suunnitelma oli pyrkiä Suomeen, mutta raja meni kiinni ennen kuin hän ehti lähteä kohti itärajaa.
Nyt Samir pelkää, että edessä ovat samat vaihtoehdot kuin ystävillä, jos viranomaiset löytävät hänet.
Samir kertoo piileskelevänsä tällä hetkellä 11 muun ihmisen kanssa ankarissa olosuhteissa.
– Käyn ulkona vain, jos tarvitsee ostaa ruokaa.
Someryhmissä viitteitä värväyksestä
Venäläisten värväystoiminta on nostettu esiin myös arabiankielisissä someryhmissä:
Puolalainen Hope&Humanity -aktivistijärjestö auttaa pakolaisia Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.
Järjestön vapaaehtoistyöntekijä Zosia Krasnowolska kertoo sähköpostitse, että hän on saanut järkyttäviä viestejä pakolaisilta viime viikkoina.
Krasnowolska kertoo esimerkiksi afrikkalaisesta miehestä, joka lähti kohti Suomea Puolan ja Valko-Venäjän rajalta oltuaan siellä yli kuukauden.
Matkalla Suomeen mies pidätettiin ja vietiin pidätyskeskukseen Pietarin lähelle. Siellä hänen turvapaikkahakemuksensa hylättiin vain kahden päivän käsittelyn jälkeen.
Sitten miehelle tarjottiin samat vaihtoehdot, joista myös Samir kertoi.
– Hän välttyisi karkoitukselta, jos suostuisi työskentelemään Venäjällä vuoden. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että ”työ” tarkoitti sotaa Ukrainaa vastaan.
Miksi Venäjä värvää?
Krasnowolskan ja Samirin kertomukset saavat tukea tutkija Olga Vlasovalta.
– Vaikka et haluaisi sotaan, asia esitetään niin, että muutakaan vaihtoehtoa ei ole, Vlasova sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän yhä aggressiivisemman värväyksen taustalla on asevoimien akuutti miehistöpula, joka johtuu Venäjän suurista menetyksistä Ukrainassa.
Lähestyvien presidentinvaalien takia toinen osittainen liikekannallepano ei ole vaihtoehto paikata menetyksiä.
Vlasovan mukaan uusi liikekannallepano heikentäisi liikaa presidentti Vladimir Putinin suosiota Moskovassa ja Pietarissa, jotka ovat Venäjän johdolle tärkeimpiä alueita.
Venäjän ydinalueiden sijaan Venäjä on Vlasovan mukaan paikannut miehistöpulaansa keräämällä sotilaita erityisesti vähemmistökansallisuuksien asuttamilta ja köyhemmiltä alueilta.
Siirtotyöläisiä on kerätty moskeijoista
Viime kesästä lähtien Venäjä on kuitenkin panostanut uuteen värvättävien ryhmään: Venäjällä on haalittu asevoimiin erityisesti Keski-Aasian maista kotoisin olevia vierastyöläisiä, joista monet ovat myös Venäjän kansalaisia.
Vierastyöläisiä on Vlasovan mukaan otettu kiinni moskeijoista ja markkinoilta ja pakotettu rekisteröitymään asepalvelusta varten. Rekisteröinti ei vielä automaattisesti tarkoita sitä, että heidät lähetettäisiin rintamalle, mutta heitä yritetään painostaa ja houkutella sopimussotilaiksi.
Venäjällä on kerrottu, että sopimussotilaan pestistä kieltäytyviä on uhattu vankeudella. Pestautuminen sotaan on myös voitu asettaa ehdoksi kansalaisuuden saamiselle.
Vierastyöläisille tarjottava sopimussotilaan palkka ei ole suuri, mutta toisaalta heidän palkkatasonsa Venäjällä ei muutenkaan ole korkea, joten joitakin raha saattaa Vlasovan mukaan houkutella sotaan.
Jos raha ei riitä motiiviksi, eikä painostus tehoa, rekisteröityneet Venäjän kansalaiset voidaan myöhemmin myös pakottaa sotaan, ja siinä jonossa Keski-Aasiasta saapuneet siirtotyöläiset pannaan kärkeen.
Lisäksi Venäjän kerrotaan haalineen palkkasotilaita muista maista sekä jopa Venäjällä opiskelevien ulkomaalaisten joukosta.
Vihapuhe pakolaisia kohtaan lisääntyy Venäjällä
Miehistövajauksen pahentuessa kielenkäyttö on koventunut niitä kohtaan, joita ei pidetä alkuperäisinä venäläisinä. Vlasova on kiinnittänyt huomiota siihen, että vierastyöläisistä ja muista siirtolaisista alettiin puhua Venäjällä aiempaa paljon enemmän viime heinäkuun jälkeen.
Vlasovan mukaan Venäjän media käsittelee siirtotyöläisiä erittäin kielteisessä valossa ja korostaa erityisesti sellaisia yksittäisiä rikoksia, joista on syytetty siirtotyöläisiä.
Vlasova huomauttaa, että toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, väkimäärään suhteutettuna venäläiset ovat kuitenkin syyllistyneet rikoksiin yli kaksi kertaa useammin kuin ulkomaalaiset.
Vlasovan mielestä pakolaisvastainen retoriikka on yhteydessä siihen, että pakolaisia värvätään asevoimiin.
Hänen mukaansa Venäjällä viljellään puhetapaa, jonka mukaan uusien asukkaiden on osoitettava isänmaallisuutensa ja lunastettava paikkansa taistelemalla Venäjän puolesta.
– Uusien venäläisten täytyisi ensimmäisinä puolustaa maataan ja mennä sotaan osoittaakseen, että he ovat oikeita kansalaisia, Vlasova sanoo.
Jos heidät mielletään yhteiskunnan kannalta vaarallisiksi rikollisiksi, heidät on vielä helpompi lähettää tykinruuaksi.
Rintamalle tai vankilaan
Moskovassa olevan Samirin lisäksi Yle haastatteli Suomeen tullutta turvapaikanhakija Yusufia. Myös hänen nimensä on muutettu. Hänen henkilöllisyytensä on kuitenkin varmistettu.
Yusufilla on ystäviä, jotka olivat matkalla Suomeen. Kun raja meni kiinni, Venäjän viranomaiset pidättivät heidät, koska heidän viisuminsa olivat umpeutuneet.
Yle kertoi aiemmin, miten venäläisviranomaiset antoivat pakolaisten lähteä kohti Suomea, vaikka viisumit eivät olleet enää Venäjällä voimassa.
Yusufin mukaan hänen ystävilleen annettiin kaksi vaihtoehtoa.
– Joko he taistelevat Venäjän armeijassa Ukrainaa vastaan tai menevät vankilaan. Sieltä vapauduttuaan heidät karkotetaan lähtömaahan.
A-studio jatkaa aiheen käsittelyä maanantaina 11.12. Voit katsoa lähetyksen tästä.