Noin neljä vuotta sitten Suomen joulukuusimarkkinoille tuli yrittäjiä, jotka tarjosivat uudenlaista ratkaisua kuusen hankintaan. Joulukuusien vuokraamisesta kirjoitettiin mediassa paljon, koska toimintamalli oli Suomessa uudenlainen ja kiinnostava.
Mitä joulukuusien vuokrausbisnekselle kuuluu tänä päivänä? Selvitimme asiaa viiden peruskysymyksen avulla.
1. Miten kuusen vuokraaminen pääpiirteittäin toimii?
Toimintamalli on yksinkertainen: vuokrakuusia tarjoava yrittäjä tuo kuusen asiakkaan kotiovelle juurineen pienessä ruukussa tai säkissä. Vuokra-aika on muutama viikko joulun molemmin puolin, ja sen jälkeen kuusi haetaan pois ja istutetaan takaisin luontoon.
Asiakkaalle hyöty tulee ennen kaikkea helppoudesta ja luontoystävällisyydestä.
Vuokrapuita tarjoavan Vuokrapuu oy:n yrittäjän Torbjörn Granbergin valtaosa asiakkaista perustelee vuokrakuusen hankintaa molemmilla syillä.
Helppous onkin ilmeistä: kuusi tuodaan kotiin valmiiksi ruukussa ja haetaan pois joulun jälkeen. Vaivannäkö jää vähäiseksi.
Luontoystävällisyys tai ekologisuus on puolestaan hieman vaikeammin määriteltävissä ja todennettavissa.
2. Millainen on vuokrakuusibisneksen mittakaava tänä päivänä?
Torbjörn Granbergin Vuokrapuu on keskeisin vuokrakuusia tarjoava toimija Suomessa. Kilpailijoita on vähän tai ei ollenkaan.
Vuokrapuun toiminta alkoi vuonna 2019, jolloin Granberg vuokrasi noin 30 kuusta. Tänä jouluna Granberg arvioi vuokraavansa muutamia satoja kuusia.
Toinen Helsingin seudulla kuusia vuokrannut yritys Kallion kuuset on lopettanut vuokrauksen ja keskittyy jatkossa perinteiseen kuusimyyntiin. Yrittäjä Antti Rusko ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle tarkemmin.
Joulupuuseura arvioi, että Suomessa nostetaan pystyyn tänä jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Vajaa miljoona Suomessa myytävää joulukuusta tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä, noin 300 000 haetaan omasta metsästä ja noin 150 000 puuta tuodaan ulkomailta.
Vuokrakuusia hankitaan vain joitain satoja, joten niiden osuus kokonaisuudesta on olemattoman pieni.
3. Millaisia ongelmia kuusien vuokraamiseen ja väitettyyn ekologisuuteen liittyy?
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Mikko Tikkisen mukaan kuusen istuttaminen takaisin luontoon joulun jälkeen on periaatteessa mahdollista, mutta biologian näkökulmasta haastavaa.
– Puilla on vuosittainen kasvurytmi, ja tässä vaiheessa vuotta ne ovat luontaisesti lepotilassa eli dormanssissa. Kun kuusi tuodaan 2–4 viikoksi sisätiloihin noin 20 asteeseen, puu luulee kevään koittaneen ja aloittaa kasvunsa.
Tämä tarkoittaa kuusen nestekierron käynnistymistä ja silmujen puhkeamista. Kasvukaudella puu tarvitsee huomattavia määriä vettä, ravintoa ja valoa. Tämä puolestaan tuo uusia haasteita muun muassa kuusen kuljettamiseen ja käsittelyyn.
– Jos kuusen silmut ovat puhjenneet ja kuusen vie hetkeksi pakkaseen, silmut ja uudet versot vaurioituvat, eikä kuusi näytä enää seuraavana vuonna yhtä hyvältä, vaikka kuusi olisikin hengissä, Tikkinen sanoo.
Vuokrapuun Torbjörn Granberg on taustaltaan biologi. Hänelle kuusen uudelleen kasvattamisen ongelmat ovat pääosin tuttuja.
– Haasteita vielä riittää, ja olemme pyrkineet olemaan mahdollisimman läpinäkyviä tämän viestinnässä. Osa puista selviää joulun jälkeen ja osa ei.
Granbergin mukaan vaikeuksia aiheuttaa muun muassa lämpötilavaihtelut ulkoilman pakkasen ja kotien sisälämpötilan välillä sekä kesän kuivuus, joka on iso haaste pienille ruukkukuusille. Vuokrapuu kertoo nettisivuillaan, että kuuset, joiden uudelleen kasvattaminen ei onnistu, päätyvät biohiileksi.
4. Kuusten vuokraaminen on Suomessa uutta. Voisiko kokonaisuutta vielä kehittää?
Torbjörn Granbergin mukaan yritys kehittää koko ajan uusia menetelmiä, joiden avulla on tarkoitus saada isompi prosentti kuusista selviämään.
– Kukaan ei ole aiemmin Suomessa yrittänyt tässä mittakaavassa puiden vuokrausta, joten selkeitä ohjeita ei ole, miten pitäisi toimia.
Esimerkiksi Lontoossa ja Kaliforniassa on kuusien vuokraamiseen erikoistuneita yrityksiä, joita Granberg kertoo seuraavansa eri kanavien kautta.
Myös Luonnonvarakeskuksen Mikko Tikkinen arvioi, että toimintaa voidaan Suomessa vielä kehittää. Kokonaisuus on kuitenkin monimutkainen: esimerkiksi kasvihuoneiden hyödyntäminen toisi mukaan taas uuden elementin, joka vaikuttaa energian käyttöön ja sitä kautta ekologisuuteen.
Tikkisen arvion mukaan biologian näkökulmasta kokonaisuus on mahdollista saada toimivaksi. Kriittisimmät ongelmat liittyvät logistiikkaan.
Vuokrakuusen mukana täytyy tuoda mukana aina jonkin verran maa-ainesta, jotta kuusi pysyy hengissä.
– Se multapaakku voi helposti olla painavampi kuin itse kuusi, ja siitä syntyy lisää päästöjä, mikä rasittaa vuokrakuusen kustannusrakennetta ja elinkaaren aikaisia päästöjä.
Lisäksi jos kuusia käytetään välillä kasvihuoneissa, niihin tarvitaan huomattava määrä energiaa ja kuusia pitää käydä myös hoitamassa.
5. Mikä on ekologisin tapa hankkia joulukuusi?
Vuokrakuusitoiminta hakee Suomessa vielä paikkaansa ja on nykyisellään varsin pienimuotoista.
Luonnonvarakeskuksen Mikko Tikkisen mukaan nykyisistä kuusenhankkimistavoista ekologisin vaihtoehto on kuusi, joka kasvaa hyvällä paikalla omalla kotipihalla.
– Siis kuusi, joka voi olla kasvupaikallaan kesät talvet, ja saa aina joulun ajaksi ylleen koristeet.
Hyvänä kakkosena tulee Tikkisen mukaan metsästä aluskasvillisuutena kasvaneen kuusen hyödyntäminen joulukuusena. Varsinkin jos kuusi joulun jälkeen kompostoitaisiin tai hyödynnettäisiin energiana taajama-alueilla.
Kolmantena olisi Tikkisen arvion mukaan joulukuusiviljelmällä kasvatettu kuusi, joka on ekologisuudessa lähellä luonnonmetsästä poimittua kuusta.
– Toki sen hoidosta ja käsittelystä kertyy jonkin verran kustannuksia ja päästöjä, mutta kokonaisuutena kotimaisen joulukuusen osuus joulunvieton aiheuttamasta ilmastorasitteesta on erittäin pieni.