Merivoimien neljän Hamina-luokan ohjusveneiden modernisointi on saatu valmiiksi. Viimeiset peruskorjattavat veneet on luovutettu Puolustusvoimille ja niitä esiteltiin Turussa Aurajoella järjestetyssä luovutusjuhlassa tänään tiistaina.
Tuolloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) valtuutti Hamina-luokan ohjusveneiden peruskorjauksen vuonna 2017. Ensimmäinen peruskorjattu vene luovutettiin Puolustusvoimille alkuvuonna 2020. Peruskorjauksesta on vastannut Patria Systems Oy.
Peruskorjauksella alusten itsenäistä operointiaikaa on pidennetty ja ne ovat saaneet sukellusveneentorjuntakyvyn. Alusten käyttöikä pitenee vuoteen 2035 asti, eli niiden uusi käyttöikä kattaa Rauma-luokan ohjusveneistä luopumisen ja Laivue 2020 -korvettien välisen ajan.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Juha-Matti Ylitalon mukaan käytännössä alusten koko rakenne on purettu ja rakennettu uudestaan. Aluksia on kevennetty, jotta uusia asejärjestelmiä on saatu mukaan.
– Kaikki asejärjestelmät ja keskeiset sensorit, kuten tutkajärjestelmä on päivitetty, Ylitalo kertoo.
Ohjusveneet saivat torpedot
Noin 223 miljoonan euron peruskorjauksen yhteydessä veneisiin on hankittu torpedoaseet ruotsalaiselta Saab Dynamics Ab:lta. Hankinnalla aluksille rakennettiin uusi kyky vedenalaiseen toimintaan.
– Alusten suorituskyvyt ovat maailmanluokkaa. Hamina-luokalla kyetään vaikuttamaan pintaan, pintatorjuntaan, ilmatorjuntaan ja veden alla. Ne ovat merivoimien tehtävien kannalta erinomaisen tärkeitä. Alukset vastaavat toimintaympäristövaatimuksiin nyt ja tulevaisuudessa, Merivoimien komentaja Jori Harju sanoo.
Puolustusvoimat on aikaisemmin kertonut, että hankittava kevyttorpedojärjestelmä on suunniteltu Itämeren saaristoiset rannikko-olosuhteet huomioiden. Asejärjestelmä edustaa alan moderneinta teknologiaa.
Hankinta sovitettiin Puolustusvoimien mukaan yhteen Ruotsin puolustusvoimien materiaaliviraston vastaavien hankintojen kanssa.
Torpedot tulivat hyvään aikaan
Suomella on ollut torpedoja edellisen kerran 1970-luvulla Neuvostoliitossa valmistetussa Riga-luokan aluksessa.
– Torpedojärjestelmä on merivoimien suorituskyvyn kannalta merkittävä. Teknologiana se on meille taas tauon jälkeen uusi ja uudelleen opeteltava. Maailmalla torpedojärjestelmät ovat kehittyneet paljon, ja niistä on jouduttu hakemaan oppia myös ulkomailta, Ylitalo kertoo.
Peruskorjauksen tehneen aseteollisuusyhtiö Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko näkee torpedohankinnan hyvänä, kun huomioon otetaan muuttunut turvallisuustilanne.
– Tällä on iso merkitys. Keskeistä on, että Suomen puolustusvoimat ja merivoimat ovat katsoneet tällaisen kyvykkyyden tarpeelliseksi Suomelle. Sitä myötä se näihin aluksiin integroitiin. Muun muassa kevyttorpedo on sellainen kyvykkyys, jota Suomella ei ole vielä ollut. Nykyisessä maailmantilanteessa on merkittävää, että siihen on varauduttu.
Myös Merivoimien komentaja Jori Harju näkee merivoimien suorituskyvyn parantuvan.
– Meillä on tietyt suorituskykyvaatimukset ja tehtävät. Nyt saimme hyvät alukset operatiiviseen käyttöön. Se helpottaa toimintaamme ja jakaa kuormaa henkilöstön ja alusten välillä. Tämä alusluokka palvelee täysin toimintaympäristön vaatimuksien vaatimalla tavalla nyt ja tulevaisuudessa.