Suomen hallitus antoi saamelaiskäräjälakia koskevan esityksen eduskunnalle. Hallitus hyväksyi ehdotuksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi yksimielisesti istunnossaan torstaina.
Esitys noudattaa edellisellä hallituskaudella asetetun Pekka Timosen toimikunnan mukaisia perusratkaisuja. Esitykseen on tehty pieniä tarkennuksia.
Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö neuvottelivat saamelaiskäräjälakia koskevasta esitysluonnoksesta joulukuun alussa. Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi neuvotteluissa yksimielisesti valtion puolelta tulleet pienet tarkennukset Timosen toimikunnan esitykseen.
– Pienistä muutoksista huolimatta nyt annettu esitys saamelaiskäräjälain muuttamisesta edistää saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja voimaan tullessaan tulee oletettavasti korjaamaan YK:n ihmisoikeuskomitean toteamat ihmisoikeusloukkaukset, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso Saamelaiskäräjien tiedotteessa.
Muutoksia yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuuteen
Timosen toimikunnan ratkaisujen pohjalta tehtyyn saamelaiskäräjälakiesitykseen sisältynyttä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuutta on saadun palautteen johdosta kevennetty. Sen yhteydestä on poistettu erilliset saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoja sekä vaikutusten arviointia koskevat kohdat.
Lisäksi menettelyä yhteistoiminnasta on täydennetty säännöksillä, joiden tavoitteena on varmistaa asioiden sujuva käsittely erityisesti kiireellisissä asioissa. Saamelaiskäräjien tulee viranomaisen asettamaan määräpäivään mennessä ilmoittaa halukkuudesta neuvotella asiasta. Määräajan tulee olla kohtuullinen ja siinä voidaan huomioida asian kiireellisyys.
Esitykseen on myös lisätty saamelaiskäräjien ehdottama käräjien kokoonpanoa koskeva säännös. Lisäksi esitystä on joiltakin osin tarkistettu ja perusteluja täydennetty.
Lakiesitys etenee eduskuntaan istuntotauon jälkeen
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvo Yrsa Nyman on lain etenemisestä mielissään.
– Kerrankin eduskunta pääsee hallituskauden alussa käsittelemään tätä esitystä, sanoo Nyman.
Nymanin mukaan asian etenemistä helpottaa se, että lakiesitys ei ole juuri muuttunut siitä, kun sitä viimeksi eduskunnasta käsiteltiin. Tuolloin lakiesityksen tiimoilta eduskunta järjesti laajoja kuulemisia.
Perustuslakivaliokunta kuuli myös valtionsääntöoikeuden asiantuntijoita, eivätkä he tunnistaneet ongelmia lakiesityksessä.
– Toivottavasti keskustelu etenee hyvin, ripeästi ja asiallisesti. Ettei se keskustelu olisi niin repivää, kuten se viime talvena koettiin erityisesti saamelaisnuorten puolelta, sanoo Nyman.
Asia etenee suoraan eduskunnan käsittelyyn, eikä Saamelaiskäräjien täysistunnon ole tarpeen puida lakiehdotusta erikseen.
– Saamelaiskäräjien täysistunto on myöntänyt hallitukselle valtuudet edistää lakiehdotusta ja tarvittaessa neuvotella muutosehdotuksista, mikäli asiaa ei voida sen kiireellisyyden takia tuoda uuteen Saamelaiskäräjien kokoukseen, sanoo Juuso.
Lähetekeskusteluun lakiesitys etenee joulun istuntotauon jälkeen. Saamelaiskäräjälaista järjestetään myös valiokuntakuulemisia. Lopullisen mietinnön lakiuudistuksesta antaa perustuslakivaliokunta.
Hallituksen esityksen mukaan laki tulisi voimaan 1.7.2024.
Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan jo 11 vuoden ajan. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on jo neljäs, joka edistää lain uudistusta. Alla olevalla videolla kerrotaan, millaisia haasteita lakiuudistuksella on vuosien varrella ollut:
14.12.2023 klo 16.40 Korjattu Yrsa Nymanin sitaatista hallintokausi hallituskaudeksi.