Ruoka-apua tarvitsevien suomalaisten määrä on neljättä vuotta kasvussa. Suomen Punainen Risti on selvittänyt säännöllisesti kyselytutkimuksella apuun turvautuvien tarvetta.
Elinkustannusten nousun myötä asiakkaiden joukkoon on tullut lisää nuoria, työssäkäyviä ja lapsiperheitä. Myös Ukrainan konfliktia paenneet näkyvät edelleen ruoka-avussa niin avuntarvitsijoina kuin vapaaehtoisina.
– Ruoka-avun tarve on monella pitkittynyt. Väliaikaiseksi tarkoitetusta avustuksesta on tullut monelle pysyvä osa selviytymistä, kertoo Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoiminnan suunnittelija Riikka Kaukonen-Lindholm.
Viimeisin SPR:n kysely tehtiin huhtikuussa. Tätäkin tuoreempaa tietoa on Lahdessa varastoaan pitävällä Operaatio Avoin Ovi -yhdistyksellä, joka elää parhaillaan joulukiirettä.
Ruoka-apueriä valmistellaan lähetettäviksi eri puolille Etelä- ja Keski-Suomea.
– Odotamme juuri seuraavaa erää, jossa pitäisi olla joululaatikoita. Pakastimet ovat päällä ja tämän päivän vapaaehtoistiimi valmiina, kertoo Jarmo Teräsheimo, Operaatio Avoimen Oven toiminnanjohtaja.
Nykymuotoista ruoka-apua alettiin järjestää, kun 1990-luvun lama koetteli ankarasti Suomea. Laman jälkeen huomattiin, että apua tarvittiin edelleen vaikka talous lähti nousuun.
Operaatio Avoin Ovi aloitti toimintansa vuonna 2013, eikä avustustyön tarve ole vähentynyt sen toiminta-aikana.
Yhdistykset ovat ruoka-avun selkäranka
Ruoka-apua tarvitsevien määrän kasvu näkyy myös Operaatio Avoimen Oven toiminnassa. Yhdistys toimii välittäjänä elintarvikkeita lahjoittavien yritysten ja ruokakasseja jakavien paikallistoimijoiden välissä.
– Viime vuonna jaoimme noin 800 000 kiloa elintarvikkeita ja tänä vuonna ylitämme todennäköisesti miljoonan kilon rajan eli jaamme kuukausittain 90 000 kiloa ruoka-apua. Ennustan, että ensi vuonna pääsemme 1 200 000 kiloon, päivittelee Teräsheimo.
Avun tarpeen kasvu näkyy myös yhdistyksen toimialueen laajenemisena. Alun perin pelkästään Päijät-Hämeessä toiminut yhdistys saa avunpyyntöjä ympäri Etelä- ja Keski-Suomea.
– Välitämme apua etelän suunnassa pääkaupunkiseudulle ja pohjoisessa eri puolille Keski-Suomea. Lännen suunnalta kauimmat toimitukset menevät Pirkanmaalle ja itään päin mennessä toimitamme säännöllisesti ruokaeriä esimerkiksi Kouvolan seudulle, luettelee Teräsheimo.
Operaatio Avoimen Oven toiminta on pitkälle organisoitua ja se perustuu suureen joukkoon vapaaehtoisia. Jokaiselle työpäivälle on oma tiiminsä vetäjineen. Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 35 vapaaehtoistyöntekijää.
Enemmän tarvitsijoita, vähemmän jaettavaa
ViaDia on järjestö, joka toimii 45 paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja senkin keräämät tiedot kertovat ruoka-avun asiakasmäärien kasvusta.
– Yli puolet jakopisteistämme raportoi asiakasmäärien kasvusta. Tilanne on sikäli huolestuttava, että kaupoista tai muiden toimijoiden kautta saadun hävikkiruoan määrä on vähentynyt suurella osalla jakopisteistämme, kertoo ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.
Kaupat ja elintarviketeollisuus ovat tehostaneet toimintaansa hävikkiruoan määrän vähentämiseksi. Tämä näkyy SPR:n tutkimuksen mukaan ruoka-apuun tulevien avustuserien määrässä kautta maan.
Myös sote-alalla tapahtunut muutos vaikeuttaa ruoka-apua toimittavien tahojen työtä.
– Sosiaali- ja terveysministeriön päätös muuttaa ruoka-apuun tulevan valtionavun organisointi hyvinvointialueille aiheutti hallinnollista lisätaakkaa paikallisille toimijoillemme, sanoo Vilkman.
Operaatio Avoimen Oven toiminnanjohtaja Jarmo Teräsheimo on samaa mieltä. Avun tarve kasvaa, ja taloudelliset resurssit ruoka-avun järjestämiseksi pienenevät.
– Meillä pitää olla asianmukaiset tilat ja kylmäkalusteet sekä kuljetuskalustoa. Samaan aikaan, kun käsittelemme entistä suurempia määriä ruoka-apua, ovat kustannukset kuten sähkön hinta nousseet. Olemme toistaiseksi selvinneet, mutta meillä on ollut onni matkassa.