Oulun kaupunginjohtajan Seppo Määtän irtisanoutumiseen johtanut prosessi hoidettiin pienessä piirissä, eikä taustoista ole saatavilla julkista tietoa.
Määttä irtisanoutui vain kymmenen kuukauden työnteon jälkeen. Taustalla oli kaupunginhallituksen poliittisten ryhmien tyytymättömyys Määtän ”yleisjohtajuuteen”. Sitä, mitä se tarkoittaa ja miten se näkyi, saadaan tuskin koskaan tietää.
Oulun kaupungille eli veronmaksajille pikapestistä jää kuitenkin maksettavaksi yli 140 000 euron lasku.
Syistä tiedetään vain vähän
Määtän irtisanoutumisen taustoista tiedetään se, että kaupunginhallitus oli hänen johtamistaitoihinsa tyytymätön.
Yle kysyi kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Mirja Vehkaperältä (kesk.) perjantaina lisätietoja, mutta hänen mukaansa ”tilannearvio on annettu ja asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä”.
– En lähde avaamaan erillistä konkreettista tilannetta, vaan perustamme päätöksen yleisjohtajuuden puutteeseen, Vehkaperä sanoi.
Samaan on vedonnut myös kaupunginvaltuustoa johtava Jarmo Husso (kok.) avaamatta asiaa julkisuudessa sen tarkemmin. Hän on kuitenkin arvostellut Määttää varsin avoimesti.
– Kaupunkia ei voi johtaa edustus-Volvon takapenkiltä, vaan kaupunginjohtajan on oltava sen ratissa, Husso roimi Kuntalehdessä.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessorin Olli Mäenpään mukaan on mahdollista, että yksittäistä syytä kaupungin johdon luottamuspulaan ei aina löydy. Kuntalaisilla on kuitenkin oikeus tietää ainakin pääpiirteittäin, miksi johtava viranhaltija yhtäkkiä jättää tehtävänsä.
– Kuntalaiset voivat itsekin päätellä, onko informaatio ollut riittävää. Jos sitä ei koe riittäväksi, pitää sitä vaatia luottamushenkilöiltä, Mäenpää sanoo.
Pieni piiri voi päättää erosta
Julkisuuteen on kerrottu, että keskustelua Määtän tavasta hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä on käyty useita kuukausia, jopa viime keväästä asti.
Mitään kirjallista jälkeä tästä ei kuitenkaan ole jäänyt. Ylen tietopyyntö kaupungille tuotti vastaukseksi vain Määtän eroilmoituksen ja Vehkaperän kuittauksen ilmoitukseen.
Vehkaperän mukaan keskustelut ovat olleet suullisia, ja ne ovat tapahtuneet valtuuston ryhmänjohtajien välillä kaupunginjohtajan työstä ja tavoitteista. Ne ovat olleet sisäisiä keskusteluja, joita ei jaeta julkisuuteen.
Vehkaperän mukaan julkisia ovat esimerkiksi vuotuiset tavoitteet ja mittarit, joita kaupunginjohtajalle asetetaan ja joita myös arvioidaan. Määtän kanssa varsinaista keskustelua tavoitteista ja mittareista ei käyty.
Luottamuspula päätettiin 13-henkisessä kaupunginhallituksessa, jonka alaisuudessa kaupunginjohtaja työskentelee. Valtuustolle tieto tuli vasta sen jälkeen, kun Määttä oli jättänyt eroilmoituksensa.
– Jos olisimme joutuneet tilanteeseen, että kaupunginjohtaja pitää itse erottaa, valtuutetuilla olisi ollut suuri rooli arvioida tilannetta, Vehkaperä sanoo.
Olli Mäenpään mukaan tämä ei ole menettelynä mitenkään poikkeuksellista. Jos kaupunginjohtaja eroaa kaupunginhallituksen luottamuspulan vuoksi, ei erillistä valtuustokäsittelyä lain mukaan tarvita.
Mitään ihmeellistä ei Mäenpään mukaan ole myöskään siinä, että luottamusjohdon ja virkajohdon välistä suhdetta käsitellään vain suullisesti.
Erokorvauksena yli 140 000 euroa
Määtän kaupunginjohtajasopimuksessa on sovittu, että jos luottamuspula todetaan ja Määttä irtisanoutuu itse, saa hän kymmenen kuukauden palkan suuruisen erokorvauksen. Irtisanomisajan palkka maksetaan kahden kuukauden ajalta, vaikka työvelvoite päättyikin heti eroilmoituksen jälkeen.
Määtälle ollaan siis maksamassa irtisanomisajan palkkoineen ja lomakorvauksineen 143 080 euroa.
Mirja Vehkaperän mukaan työsuhteen katkeaminen oli sekä Seppo Määtän että Oulun kannalta oikea, myös tiukassa kaupungin taloustilanteessa.
Määttä oli valittu Oulun kaupunginjohtajaksi tiukan äänestyksen jälkeen. Vehkaperä myöntää rekrytoinnin epäonnistumisen luottamushenkilöiden puolelta. Hän näkee näin erityisesti niiden osalta, jotka kannattivat Määttä suljetussa lippuäänestyksessä.
Mirja Vehkaperä korostaa kuitenkin, ettei ole koko prosessin aikana syyttänyt ketään, ja sanoo, että peiliin nyt katsottu yhdessä koko kaupunginhallituksen kanssa.
– Peräpeiliin tuijottaminen ei tuo tässä vaiheessa mitään hyvää, Mirja Vehkaperä sanoo.
Professori Olli Mäenpään mukaan voi olla hyväkin, jos jännitteinen suhde luottamusjohdon ja virkajohdon välillä ei pitkity.
– On ihan legitiimiä ja mahdollista, että luottamuksen heikentyminen ja lopulta poistuminen hoidetaan sivistyneesti, ilman että asiasta tehdään kovin ristiriitaista käsittelyä.
Määttä kertoi Ylelle tekstiviestitse perjantaina, ettei hän kommentoi enempää kaupunginjohtajan tehtävään liittyviä asioita.
Videolla Määttä kommentoi käsityksiään johtamisesta pian irtisanoutumisilmoituksensa jälkeen.
Täsmennetty 16.12. kello 10.53 jutun alkua siitä, ketkä ilmaisivat tyytymättömyytensä yleisjohtajuuteen. Lisätty kaupunginhallituksen-sanan jälkeen poliittiset ryhmät -ilmaisu.