Varusmiespalvelustaan tänä vuonna suorittaneet ja ensi vuonna aloittavat joutuvat uudenlaisen todellisuuden eteen, sanoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty.
Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajaksi vuodenvaihteessa siirtyvä Pitkäniitty sanoo, että varusmiesten mukanaolo rajatilanteen hoidossa on tuonut rajan epävakauden myös nuorten arkeen. Varusmiehet ovat olleet muun muassa rakentamassa esteaitoja itärajalle.
– Varmasti näitä tilanteita joudutaan käymään keskusteluissa läpi, mutta toisaalta tämä antaa tarkoituksen ja merkityksen varusmiespalvelukselle.
Viisi tai kymmenen vuotta sitten armeijan käyminen saattoi olla nuorelle vain 6–12 kuukauden jakso elämässä.
– Nyt Ukrainan sota ja itärajan tilanne tekevät reserviläisyydestä entistä merkityksellisempää, uskoo Pitkäniitty.
Suomessa rajavartiosto kouluttaa puolustusvoimien ohella varusmiehiä. Pitkäniitty sanoo, että suomalaisen maanpuolustuksen vahvuus ovat tavalliset reserviläiset, joiden pitkään ketjuun varusmiespalveluksen suorittaneet liittyvät.
– Suomalainen asevelvollisuushan käynnistyy varusmiespalveluksen suorittamisesta ja jatkuu siitä.
Itärajan tilanne on viikolla valtioneuvoston päätöksen seurauksena se, että rajanylityspaikat ovat tammikuun puoleen väliin saakka suljettuina.
– Edellinen päätös ei ratkaissut ongelmaa. Tarvitaan vielä monta päätöstä, että rajatilanne normalisoituu sille tasolle, millä me olemme tottuneet sitä pitämään, päättää Pitkäniitty.