Suolisto saa joulurauhan, kun on valppaana tiettyjen ruoka-aineiden kanssa: erityisesti rosolli voi aiheuttaa oireita

Joulupöytä notkuu herkkuja ja lautanen tulee kasattua kukkuralleen. Jo ruoan määrä aiheuttaa helposti tukalan olon. Myös tiettyjen ruoka-aineiden sisältämät yhdisteet voivat yllättää.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen vinkkaa, mitkä ovat itse kullekin, ja etenkin herkkävatsaiselle, parhaat tavat vältellä vatsanpuruja joulupöydässä.
  • Hanna Salo

Ensimmäinen vinkki vatsavaivojen ennaltaehkäisyyn on vanha tuttu: kohtuus.

– Kun tarjolla on monenlaisia makuja ja tekstuureita, on helpompi syödä ”överit”. Puhutaan suun makukylläisyydestä. Jos suinkin mahdollista, kannattaisi joulunakin syödä useampi pienempi annos kuin yksi jättiateria, neuvoo ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen ja toimittaja Hanna Salo keskustelevat joulubuffetin ääressä.
Joulupöydän runsaus saattaa yllättää ruokailijan. Kuva: Mikko Kilpinen

IBS ja fodmap tutuiksi

Jos ruokailu saa vatsan kivistämään tai turpoamaan, saattaa syynä olla IBS, eli irritable bowel syndrom.

– Se tarkoittaa ärtyvän suolen oireyhtymää. IBS on niin sanottu toiminnallinen vaiva, eli sitä ei ole luokiteltu varsinaiseksi sairaudeksi. Ruokaileminen ja erityisesti fodmap-hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet usein pahentavat oireita.

Vaiva Partasen mukaan ole sinänsä vaarallinen, mutta pahimmillaan se saattaa aiheuttaa kovaa vatsakipua, ripulia tai ummetusta ja vatsan turvotusta.

Fodmap on puolestaan johdettu hiukan monipolvisista sanoista fermentoituva, oligosakkaridi, disakkaridi, monosakkaridi ja polyoli. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa lyhytketjuisia imeytymättömiä hiilihydraatteja, jotka fermentoituvat, eli aiheuttavat käymisreaktion, paksusuolessa.

– Runsaasti fodmapeja sisältävät esimerkiksi sipuli, herneet ja pavut, vehnä, ohra, ruis, omena ja punajuuri. Näin ollen joulun ruoista erityisesti rosollissa on runsaasti fodmapeja.

Joulubuffet. Käsi ottaa kauhalla rosollia kulhosta.
Rosollin aineksissa on paljon fodmap-yhdisteitä, mutta siitä voi valmistaa myös vatsaystävällisen version. Kuva: Mikko Kilpinen

Herkkävatsaisille rosollin ystäville Partasella on hyvä vinkki.

– Rosollin voi myös valmistaa säilötystä punajuuresta, jolloin osa fodmap-yhdisteistä on liuennut säilöntäliemeen, omenan voi korvata vaikkapa perunalla ja tavallisen sipulin kevätsipulin varrella. Ja porkkana sopii myös herkkävatsaisille.

Myös juomien kanssa kannattaa olla tarkkana.
– Alkoholi, hiilihapotetut juomat ja laktoosia sisältävät juomat saattavat nekin aiheuttaa suolen ärsytystä.

Välttämistä voi kokeilla, mutta ei mielellään pitkäaikaisesti

Ärtyvän suolen oireet ja niiden aiheuttajat vaihtelevat yksilön mukaan. Jos tuntee, että jokin ruoka-aine aiheuttaa oireita, sen pois jättämistä voi Partasen mukaan kokeilla.

– Tutkimuksissa on huomattu, että jopa 70 prosentilla fodmap-dieetti helpottaa ärtyvän suolen oireita.

Hän ei kuitenkaan suosittele, että ruoka-aineita vältetään pitkäaikaisesti itsekseen.

– Voi käydä niin, että suoliston hyville bakteereille hyödyllisiä ruoka-aineita jää saamatta. Jos vaivoista kärsii pidempään, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Monet voivat saada ravitsemusterapeutin palveluita työterveyshuollonkin kautta, sanoo Partanen.

Näiden neuvojen myötä julistettakoon myös suolistolle joulurauha.

Katso Puoli seitsemän -ohjelmassa esitetty ravitsemusterapeutti Hanna Partasen ja toimittaja Hanna Salon keskustelu kokonaisuudessaan tästä.