Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä on näyttänyt vihreää valoa hankkeelle, joka selvittää turpeen korvaajia ruokaketjun tarpeisiin.
Samalla kun energiaturvetuotantoa ajetaan alas, vähenee myös kasvu- ja kuiviketurpeen saanti. Niitä on nostettu turvetuotantoalueiden pintakerroksista.
– Näemme hankkeen tärkeänä maakunnalle, sillä pelkkä turpeen pintakerrosten hyödyntäminen ei ole useinkaan taloudellisesti kannattavaa, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Rintala sähköpostissaan.
Turve on yleisin kasvihuonetuotannossa käytetty kasvualusta, ja sitä käytetään kuivikkeena erityisesti broileri-, nauta- ja hevostiloilla.
Turpeen korvaajia selvitetään
Turvevapaa ruokaketju -hanke selvittää, mitä vaihtoehtoja turpeelle ruokajärjestelmässä on ja miten niitä tuotetaan.
– Vaatimukset turpeen korvaajille ovat korkeat ja ne vaihtelevat eläinrryhmittäin. Nykytiedon perusteella korvaaviksi materiaaleiksi tullaan tarvitsemaan useita raaka-aineita ja niiden seoksia.
Tutkittavana on esimerkiksi, voiko turvetuotantoalueilla viljellä vettämättä kasveja, jotka soveltuisivat kuivikkeeksi eläintiloille, kasvualustaksi puutarhoihin tai eristeeksi.
Hanke tutkii esimerkiksi rahkasammalen,osmankäämin ja lantapohjaisten mädätejäännösten mahdollisuuksia soveltuvuutta.
– Rahkasammalta on tutkittu jo aiemminkin mutta tarkoituksena on tehdä jatkotutkimuksia erilaisten biopohjaisten materiaalien suhteen.
Yksi uusi tutkinnan kohde on lantapohjaiset mädätejäännökset osana kasvialustoja.
– Etelä-Pohjanmaalla on kotieläintaloutta eniten koko maassa, joten tutkimus on perusteltua.
Rahoitusta on haettu siirtymärahastosta
Vetovastuussa hankkeessa on Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ja mukana ovat myös Järviseudun Koulutuskuntayhtymä ja Luonnonvarakeskus.
Rahoitusta on haettu Etelä-Pohjanmaan liiton Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) hausta 880 000 euroa.
Hanke etenee seuraavaksi Etelä-Pohjanmaan liiton käsittelyyn.