Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Valtakunnalliset lihavuustilastot ja erilaisten kuntoisuustestien tulokset puhuvat samaa kieltä – satakuntalaiset miehet ja pojat pitävät lihavuustilastojen kärkeä ja ovat kuntokartoituksissa heikoimpien joukossa.
Satakunnan hyvinvointialueella oli yhdeksän vuoden seurantajaksolla maan eniten ylipainoisia 2-16-vuotiaita. Harvinaisinta lasten ylipaino oli Helsingin hyvinvointialueella.
Ylipainoisten osuus kasvaa teini-iän lähestyessä ja Satakunnan 8.-9.-luokkalaiset pojat ovat Suomen tukevimpia.
Tämä näkyy myös koulujen arjessa.
– Yläasteelle pyydettiin kenkälusikoita, koska osa lapsista ei taivu enää laittamaan kenkiä jalkaansa, Porin kaupungin opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen kertoo.
Asiasta keskusteltiin sekä koulun rehtorin että liikunnanopettajan kanssa, mutta kenkälusikoita ei hankittu vaan pienenkin liikkeen lisääminen katsottiin tärkeäksi.
Lisää liikettä ja lihasvoimaa
Tiirikaisen mukaan paikalliset nuoret liikkuvat koulumatkansa poikkeuksellisen usein moottoroidulla kulkuvälineellä. Lihasvoimin liikkumista tarvittaisiin lisään.
Mopoauton tilalle hän ehdottaa kompromissiksi sähköpyörää.
Satakuntalaispojat suoriutuivat heikoimmin peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn Move 2023 -mittauksissa, jossa mitataan kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.
Valtakunnallisesti 38 prosentilla koululaisista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Satakunnassa kahdeksasluokkalaisten poikien prosenttilukema on 45,7.
Tilastokehityksen suunta jatkuu samana iän kasvaessa.
Satakunnassa oli eniten ylipainoisia ja heikkokuntoisia varusmiehiä, kun alokkaat luokiteltiin puolustusvoimien tutkimuksessa kotipaikkakuntansa mukaan hyvinvointialueittain.
Pääesikunnan koulutusosaston liikuntasuunnittelija Kai Pihlaisen mukaan tulos yllätti tutkijat.
– Satakuntalaisissa oli lihavia alokkaita 14 prosenttia, eli yli kaksinkertaisesti Helsingin hyvinvointialueeseen verrattuna.
Perheiden heikko sosioekonominen asema lihottaa lapsia
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan perheiden sosioekonominen asema vaikuttaa lasten ja nuorten painoon.
Ylipaino ja lihavuus ovat yleisempiä lapsilla, joiden vanhemmilla oli vähän koulutusta, matala tulotaso ja jotka asuivat maaseutumaisella alueella.
Koulutustasoindeksillä laskettuna Satakunta oli Suomen heikoimmin koulutettu maakunta vuonna 2021. Vain neljäsosalla satakuntalaisista on korkea-asteen tutkinto, kun koko maassa kolmanneksella.
Lihavista lapsista tulee lihavia aikuisia
Norjalaistutkimuksen mukaan lihavien vanhempien lapsista kasvaa yleensä lihavia keski-ikäsiä.
Lihavien vanhempien lapsilla on jopa kuusinkertainen riski lihavuuteen 40-59-vuotiaana verrattuna normaalipainoisten vanhempien jälkeläisiin. Riski on 3-4-kertainen, jos vain toinen vanhemmista on lihava.
Tutkijoiden mukaan lihavuuden peritymistä selittävät geenien lisäksi lapsuuden kodissa omaksutut elämäntavat.
Lihavien osuus väestöstä lisääntyy lasten kasvaessa aikuisiksi. 2-4-vuotiaiden ylipaino ei vielä antanut tutkimuksessa merkittävästi viitteitä ylipainoisesta teini-iästä, mutta jo 5-7-vuotiaiden ylipaino antoi väestötasolla vahvan ennusteen ylipainoisesta aikuisuudesta.
Aikuinen on ylipainoinen, jos painoindeksi on vähintään 25 ja lihava, jos se on vähintään 30.
Suomen lihavimpien miesten kärkipaikka ei ole uhattuna lähiaikoina.
Kärkikahinoissa lihavuuteen liittyvässä sairastuvuudessa
Väestötasolla ylipaino ja lihavuus ovat yhteydessä lisääntyneeseen sairastavuuteen. Selkeimmin tämä yhteys näkyy lihavien ja vaikeasti lihavien kohdalla.
Lihavuuteen liittyvien sairauksien ennuste vuosille 2022-2032 näyttää aikuisväestön (25-74-vuotiaiden) osalta karulta.
Satakunta on sairastuvuusennusteiden kärkijoukossa muun muassa tyypin 2 diabeteksen, kihdin sekä ja polvi- ja lonkkanivelrikkojen suhteen.
Yksilön painonnousun syyt on hyvä selvittää
Painoindeksiin eli BMI- tai lasten kohdalla ISO-BMI -lukuihin pohjaava määritys on yksilön tasolla aina kiistanalainen, koska se ei huomioi sukupuolta, ruumiinrakennetta tai vaikkapa lihaksikkuutta.
– Väestötasolla se kuitenkin ennustaa sairastuvuutta ja on käyttökelpoinen, Satasairaalan ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä kertoo.
Väestötasolla tärkeimmät lihomisen syyt ovat epäterveellisten elintarvikkeiden runsas nauttiminen sekä fyysisen aktiivisuuden väheneminen.
– Painonnousun syyt on hyvä selvittää. Kuormittavat elämäntilanteet, stressi ja vaikka huono unenlaatu voivat yksilötasolla vaikuttaa painonnousuun, Mäkelä kertoo.
Paino voi nousta myös lihaskunnon parantuessa.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.