Ravintoloiden konkursseja laitettiin viime vuonna vireille enemmän kuin koko mittaushistorian aikana, selviää Tilastokeskuksen keräämästä datasta. Konkurssien tilastointi on aloitettu vuonna 2003.
Ravintolassa syöminen on nyt selvästi aiempaa kalliimpaa, mikä vaikuttaa asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen.
Jyväskylän yliopiston kulutustutkija Terhi-Anna Wilskan mukaan eniten nykytilanteesta ovat kuitenkin kärsineet tasokkaat, neljän ja viiden tähden ravintolat.
Syy löytyy ruoan kotiinkuljetuspalveluiden kasvaneesta suosiosta.
– Ihmiset tilaavat ruokaa nykyään mieluummin kotiin kaupoista tai halvoista pikaruokapaikoista kuin käyvät fyysisesti ravintoloissa syömässä, Wilska selittää.
Vaasalaisen ravintoloitsija Miki Ekmanin mielestä tasokkaiden ravintoloiden on vaikeampi toteuttaa kuljetuksia niin, että ruoan haluttu taso säilyy. Siksi esimerkiksi nyt uutta yrittäjää etsivästä Ekmanin Faros-ravintolasta ei ole koskaan voinut tilata ruokaa kotiin.
– Se ruoka, joka lähetetään asiakkaalle kotiin ei vain ole sitä tasoa, mikä sen pitäisi olla ja mitä se olisi, jos ruoan söisi ravintolassa, Ekman sanoo.
Toinen syy ravintoloiden ahdinkoon löytyy korkojen viimeaikaisesta noususta.
Ravintolat ottivat koronasulkujen aiheuttaman asiakaskadon vuoksi paljon velkaa, jota valtio korvasi etenkin pienille yrityksille. Myös konkurssilain muutokset vaikeuttivat konkurssiin hakeutumista korona-aikana.
Siksi koronan vaikutus näkyy konkurssitilastoissa vasta nyt. Yhdessä velan, korkojen, raaka-aineiden hinnannousun ja alalla vallitsevan työvoimapulan kanssa on monen ravintolan yhä hankalampaa pysyä pinnalla.
– Ja jos vielä vuokrat nousevat, tekee se ison loven bisnekseen, toteaa Terhi-Anna Wilska.
– Pandemian jälkeen uutinen oli, että palataan normaaliin, mutta kaikki tietävät, ettei tämä kovin normaali tilanne ole vieläkään, lisää Ekman.
Samaa mieltä on Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.
– Koronan jälkeen odotimme liiketoiminnan kääntyvän parempaan suuntaan, mutta sitten tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kustannukset kallistuivat ja korot nousivat, Lappi sanoo.
Nuoret aikuiset syövät ulkona, vaikka kukkaroa kiristää
Suomalaisten näkemykset omasta taloudestaan ovat pysyneet heikkoina pitkin vuotta. Tilastokeskuksen mukaan palveluista ei kuitenkaan tingitä kuten tavaroista.
Alan etujärjestö Maran tutkimuksen mukaan ravintoloissa käytiin vuonna 2022 kustannusten noususta huolimatta enemmän kuin vuosikymmeniin.
Suuremmissa kaupungeissa ollaan tottuneimpia ravintolakävijöitä, ja erityisesti Helsingissä ravintoloissa syöminen on suosittua. Isoin muutos ravintoloiden osalta löytyy kulutustutkija Terhi-Anna Wilskan mukaan nuorten aikuisten kulutuksesta.
– Hienoissa helsinkiläisissä ravintoloissa näkyy usein paljon nuoria pareja, ja hotelleja saatetaan varata viikonlopuille ja merkkipäiville todella ahkerasti. Itselle ei sen ikäisenä olisi tullut mieleenkään, Wilska naurahtaa.
Nuoret ovatkin aiempaa valmiimpia panostamaan kokemuksiin vähistäkin rahoista.
– Nuoret aikuiset panostavat elämyksiin ja luksukseen aiempia sukupolvia enemmän, vaikka rahaa heillä ei paljoa olisikaan. Säästöt haetaan sitten mieluummin muualta, kulutustutkija Wilska sanoo.
Myös Faroksen ravintoloitsija Miki Ekman on huomannut, että nuoret aikuiset ovat kasvava ravintolakävijöiden ryhmä.
– Se ikäluokka on ehkä tottunut pienestä pitäen käymään ravintoloissa eri tavalla kuin meidän vanhempi sukupolvi.
Toisaalta korkojen nousu ei myöskään ehkä ole vaikuttanut vähemmän velkaantuneiden nuorten talouteen vielä samalla tavalla, Ekman uskoo.
Puolet yrityksistä odottaa liikevaihdon laskevan tänä vuonna
Maran toimitusjohtaja Timo Lappi huomauttaa, että konkurssit eivät kerro alan kokonaistilanteesta kaikkea. Huomioon on otettava myös se, kuinka monta yritystä on aloittanut ja lopettanut kunakin vuonna.
Vuonna 2023 toiminnan aloittaneita ravitsemisalan yrityksiä oli kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana aiempia vuosia enemmän. Suhteessa aloittaneisiin yrityksiin oli lopettaneita ravitsemisalan yrityksiä myös hieman aiempaa enemmän.
Vielä on kuitenkin vaikea arvioida, miltä koko vuoden tilanne tulee tilastojen valossa näyttämään.
Konkursseista huolimatta ravintola-alan suhdannenäkymät ovat hieman muita toimialoja paremmat. Tilastokeskuksen mukaan alan liikevaihto jopa nousi vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Volyymi eli myynti taas hieman laski.
Kaikkiaan suomalaisten yritysten konkursseja ilmoitettiin vuonna 2023 yli kolme tuhatta. Määrä on suurempi kuin 25 vuoteen.
Vuoden 2008 finanssikriisiin verrattuna konkurssiin haettuja yrityksiä on kuitenkin ollut huomattava määrä palvelualoilla, kuten ravitsemisalalla.
Vuoden 2024 alun ennakoidaan Maran jäsenkyselyssä sen sijaan olevan viimevuotista selvästi heikompi. Reilu puolet kyselyyn vastanneista yli neljästä sadasta matkailu- ja ravitsemisalan yrityksestä odottaa liikevaihtonsa laskevan.
– Lyhyellä aikavälillä näkymät eivät ole hyvät Pohjois-Suomea ja Lappia lukuun ottamatta, Lappi toteaa.