Alfred Hautanen Kortekatu 23b rapun edessä. Mukana lehtileikkeitä vuodelta 1963.
Kuva: Jani Aarnio / Yle
Rikokset

Joululahja­surma

Joulukuussa 1963 Tampereella tapahtui henkirikos, jonka tekijä ei koskaan joutunut käräjille. Tässä jutussa kerromme, mitä 60 vuotta sitten tapahtui.

Teksti:Mari Jäntti
Kuvat:Jani Aarnio

20.12.1963 Koulupäivä oli ohi.

Päivä oli kääntymässä iltaan, kun 12-vuotias tyttö saapui kotiinsa Tampereen Amuriin.

Jouluun oli vain neljä päivää. Seuraavaksi lähdettäisiin lahjaostoksille kasvattiäiti Anni Leimun ja tämän ystävän kanssa.

Tytöllä ei ollut mukanaan kotiavaimia. Kasvattiäiti ja hänen ystävänsä olivat vakuuttaneet olevansa kotona, kun tyttö palaisi koulusta.

Tyttö koputti. Ei vastausta.

Samassa talossa asuva talonmies saapui hätiin.

Sisällä asunnossa tyttöä ja talonmiestä kohtasi järkyttävä näky. 58-vuotias Anni Leimu makasi verissään lattialla. Huoneistossa oli käyty kovaa kamppailua, sillä tavarat olivat hujan hajan. Ystävä oli kadonnut.

Paikalle hälytettiin rikospoliisi. Nainen todettiin kuolleeksi: Leimun kurkku oli viilletty auki teräaseella, luultavasti puukolla.

Oli selvää, että poliisilla oli käsissään henkirikos.

Anni Sofia Leimun surmaan liittyvä lehtileike vuodelta 1963.
Anni Leimun kuolinilmoitus julkaistiin Aamulehdessä tammikuun 2. päivä vuonna 1964. Kuva: Aamulehti

Tappava sekatyömies

Poliisi ryhtyi selvittämään surmapäivän ja sitä edeltävän vuorokauden tapahtumia. Ja etenkin sitä, kuka Leimun seurassa ollut ystävä oikein oli.

Hänestä osasi kertoa kuolleen rouvan kasvattitytär.

Ystävä oli Alfred Hautanen. Kivijärveltä kotoisin oleva, nykyisellään Mäntässä asuva 50-vuotias sekatyömies.

Tampereen rikospoliisille selvisi, että Hautanen oli parhaillaan ehdonalaisvalvonnassa. Hänet oli tuomittu vuonna 1946 muun muassa kahdesta murhasta, murhan yrityksestä ja taposta syntymäpitäjässään Kivijärvellä.

Lehdet tiesivät kertoa, että hämärissä piireissä mies tunnettiin lisänimellä ”Rahariihi”.

Leimu ja Hautanen olivat tunteneet puolisen vuotta. He olivat tavanneet juhannuksen tienoilla, kun mies oli vieraillut Leimun omistamassa kaupassa.

Hautanen oli kuullut, että Leimu oli vastikään jäänyt leskeksi. Iskikö Hautanen silmänsä leskirouvaan tai toisin päin? Joka tapauksessa he ryhtyivät kirjeenvaihtoon, ja Hautanen vieraili useita kertoja Leimun luona.

Mitä tapahtui joulukuussa?

Jälleennäkemisen aika koitti 19. joulukuuta, kun Hautanen oli saanut luvan ehdonalaisvalvojaltaan vierailla Tampereella.

Kaupunkiin saavuttuaan Hautanen kävi ostamassa Verkatehtaan Alkosta pullon viinaa ja suuntasi Leimun luo yökuntiin. Mitä ilmeisimmin ilta meni rauhallisesti kolmikon viettäessä yhdessä aikaa.

Aamulla kasvattitytär lähti normaaliin tapaan kouluun. Mitä sitten tapahtui?

Hautasesta tuli nopeasti ykkösepäilty, vaikka poliisi lienee pitänyt mielessä myös muut mahdolliset tekijät.

Olisiko kyseessä voinut olla orastavaan parisuhteeseen liittyvä riita? Ehkä mustasukkaisuus?

Ainakaan ryöstömurhalta tapaus ei vaikuttanut. Vaikka paikkoja oli pengottu, poliisi tuli siihen tulokseen, ettei asunnosta ollut kadonnut mitään arvokasta.

Tihrusilmäinen pikku-ukko

Alfred Hautasen löytämiseksi käynnistettiin isot etsinnät.

Hautasen henkilöllisyys ilmoitettiin poliisin radioverkon välityksellä maan kaikille poliisiviranomaisille. Kansa valjastettiin pitämään silmänsä ja korvansa auki. Vähäiseltäkin tuntuvat tiedot saattaisivat auttaa poliisia nappaamaan vaarallisen tappajan.

Alfred Hautanen karkumatkalla, kertoo lehtileike.
Uutinen oli myös se, kun karkurin etsintä ei tuottanut tulosta. Näin asiasta kerrottiin Aamulehdessä jouluaattona 1963. Kuva: Aamulehti

Hautasen etsintää vaikeutti alkuun ainakin yksi seikka. Hänestä ei ollut yhden yhtä kuvaa poliisin arkistosta, vaikka mies oli tuomittu useasta vakavasta rikoksesta.

Vaikka valokuva uupui, poliisilla oli tarkat tuntomerkit karkurista.

Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa julistettiin seuraavaa: Hautanen oli pieni, kumarassa kulkeva, kapeakasvoinen ja tihrusilmäinen ukko. Pää oli kallellaan vasemmalle. Osa yläleuan hampaista puuttui, r-kirjain sorahti. Hän puhui ja liikkui nopeasti. Tukka oli ruskea, silmät siniset. Myös vaatetus kuvattiin lehdissä päästä varpaisiin.

Kolmoismurhaaja Alfred Hautanen.
Lehdissä kummeksuttiin sitä, kuinka poliisilla ei ollut kuvaa Alfred ”Rahariihi” Hautasesta. Yhdeksi syyksi spekuloitiin sodan jälkeistä filmipulaa. Lopulta poliisi sai ainakin tämän kuvan karkurista. Kuva: Poliisimuseo

Etsinnät kenties helpottuivat, kun Hautasesta saatiin muutama päivä verityön jälkeen kuvia hänen kotiseudultaan Kivijärveltä. Epäillyn naama tällättiin välittömästi lehtiin.

Lopulta kuvat eivät kuitenkaan johtaneet karkurin jäljille.

Anni Sofia Leimun surmaan liittyvä lehtileike vuodelta 1963.
Alfred Hautasta etsittäessa löytyi sattumalta eräs työlaitoskarkuri. Asiasta uutisoitiin Aamulehdessä 29. joulukuuta. Kuva: Aamulehti

Örinää ladosta

Uuden vuoden aattona 1963 tamperelainen Arvo Salmi ja hänen poikansa Teuvo suuntasivat Tohloppijärven läheisyydessä sijaitsevalle pellolle. Suunnitelmissa oli testata pojan joululahjaksi saamaa ilmakivääriä.

Isän ja pojan huomio kiinnittyi keskellä peltoa olevaan latoon. Lehtien vaihtelevien tietojen mukaan syy tähän oli ladosta kuuluva ”outo örinä” tai sinne johtavat yksinäiset jalanjäljet.

Ladon parvelta, heinien keskeltä löytyi heikkokuntoinen Alfred Hautanen. Hänen molemmat jalkansa olivat paleltuneet pahoin, eikä mies pystynyt kävelemään ilman apua.

Kun Hautanen näki Salmen ilmakiväärin, karkuri pyysi Salmea ampumaan hänet.

Aamulehden kuva Tampereen Tohlopilla sijaitsevasta ladosta, jossa Alfred Hautanen piileskeli 11 päivää.
Ylikonstaapeli Mauri Peltonen, etsivä Lauri Kallio ja konstaapeli Reijo Julmala tutkivat Hautasen piilopaikan makuusijaa. Kuvassa vasemmalla karkurin löytäneet Arvo Salmi ja hänen poikansa Teuvo. Kuva: Aamulehti

Vaikkei Salmi tunnistanut paleltunutta miestä Hautaseksi, hän epäili tätä rikolliseksi ja soitti Pispalan poliisille. Pian Hautanen kiidätettiin Tampereen keskussairaalaan.

Silmitön raivo

Sairaalassa suoritetuissa poliisikuulusteluissa saatiin tietoa Anni Leimun kuolemasta ja Alfred Hautasen lymyilystä.

Hautanen myönsi surmanneensa leskirouvan. Syyksi hän kertoi riidan joululahjojen ostamisesta.

Leimu oli Hautasen mukaan vaatinut tätä ostamaan joululahjoja rouvalle ja kasvattityttärelleen. Hautanen kieltäytyi rahapulaan vedoten. Tästä kimpaantuneena Leimu oli Hautasen väittämän mukaan sivaltanut tätä kahdesti kasvoihin. Mies raivostui niin silmittömästi, että tappoi Leimun.

Pian verityön jälkeen Hautanen poistui asunnosta. Kertomansa mukaan hän käveli päämäärättömästi noin kuuden kilometrin matkan Tohloppijärven latoon ja jäi sinne. Ladossa Hautanen oli elänyt 11 vuorokautta syöden pelkkää lunta ja heinää.

Kolmoismurhaaja Alfred Hautanen.
Helsingin Sanomat tiesi kertoa, että Alfred Hautanen oli taipuvainen valehteluun. Esimerkkikin lehdellä oli: ennen pakoon päätynyttä matkaansa Hautanen oli kertonut siirtävänsä traktorinsa Kuorevedeltä Tampereelle ja siitä eteenpäin Hämeenkyröön. Selvisi, ettei Hautanen edes omistanut traktoria. Kuva: Poliisimuseo

Sairaalassa Hautasen jalkojen todettiin olevan kuoliossa. Ne pitäisi amputoida säärestä alaspäin. Toimenpidettä jouduttiin kuitenkin lykkäämään reilulla viikolla, sillä mies ei olisi heikon kuntonsa vuoksi selvinnyt operaatiosta.

Myös oikeudenkäynnin mahdollisuutta sairaalassa pohdittiin.

Anni Sofia Leimun surmaan liittyvä lehtileike vuodelta 1963.
Tammikuun 8. päivä Helsingin Sanomissa kerrottiin lääkäreiden arvioineen Hautasen tilan niin “kriitilliseksi”, että hän tuskin tulisi tarvitsemaan oikeuden antamaa tuomiota. Kuva: Helsingin Sanomat

Asiaa käsiteltiin ensimmäistä kertaa Tampereen raastuvanoikeudessa 10. tammikuuta.

Syyttäjä vaati Alfred Hautaselle rangaistusta taposta. Hautasen jalkojen amputaatio oli tehty edellisenä päivänä, ja siksi mies ei itse osallistunut oikeuskäsittelyyn. Jatkokäsittely määrättiin kuun loppuun.

Sinne Hautanen ei koskaan saapunut.

Tasan kuukausi Anni Leimun kuoleman jälkeen, Hautanen kohtasi omansa. Tammikuun 20. päivä tappaja kuoli saamiinsa vammoihin Tampereen keskussairaalassa.

Näin poliisin murtoryhmä lähtee ottamaan kiinni epäiltyä murtovarasta vuonna 1961.

Jutun lähteinä on käytetty Poliisimuseon tietoja tapahtuneesta sekä Aamulehden ja Helsingin Sanomien arkistoja.

Juttua muokattu 27.12.2023 klo 14.40. Poistettu tieto missä asunnossa surma tapahtui.