Sosiaalisen median vaikutus vaaleihin on puhuttanut demokratioissa siitä asti, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi seitsemän vuotta sitten. Trumpin edeltäjä Barack Obama oli käyttänyt sosiaalista mediaa hyväkseen aikaisemmassa kampanjassaan, mutta Trumpin kampanja vei digitaalisen vaalivaikuttamisen uudelle tasolle.
– Vuotta 2016 on pidetty vuotena, jolloin somen haasteet ja uhat materialisoituvat Yhdysvalloissa. Ne ovat edelleen ratkaisematta, sanoo Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo.
Kymmenen vuotta digitaalista vaalivaikuttamista seurannut Salo on mukana EU-vaaleissa tapahtuvaa digitaalista vaalihäirintää ennakoivassa EDMO-verkostossa. Hän ennakoi tulevasta vaalivuodesta haastavaa.
Faktabaarin laskelmien mukaan ensi vuonna kaksi kolmasosaa maailman demokratioissa äänestää vaaleissa.
Euroopassa äänestetään EU-parlamentista. Suomessa, Slovakiassa ja Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalit. Liettuassa ja Romaniassa äänestetään sekä presidentistä että parlamentista. Afrikassa käydään useat merkittävät vaalit.
– Meillä on nämä vanhat sosiaalisen median haasteet, jotka ovat olleet jo pitkään keskuudessamme, ja sitten meillä on lisäksi generatiivinen tekoäly. Se luo uhkia tällaisessa myllerryksessä, jossa me tällä hetkellä olemme maailmanpoliittisesti, Salo toteaa.
Tekoälyn avulla tuotettuja deepfake-sisältöjä on jo havaittu vaalien yhteydessä. Slovakian parlamenttivaalien alla sosiaalisessa mediassa levisi video, jolla liberaalipoliitikko ilmoitti kannattavansa konservatiivisia arvoja.
Somen seuranta on vaikeutunut vuosi vuodelta
Faktabaarin vastaava päätoimittaja Pipsa Havula sanoo, että aggressiivisten suosittelualgoritmien yleistyminen ja videomuotoisen sisällön kasvu ovat tehneet vaalivaikuttamisen seuraamisesta entistä vaikeampaa.
– Algoritmien takia meidän kaikkien sosiaalisen median näkymät ovat tosi erilaisia. Lisäksi videomuotoisen sisällön seuranta vaatii ihan hirveästi aikaa ja resursseja, Havula sanoo.
Some-yhtiöt ovat myös heikentäneet vuosi vuodelta tutkijoiden pääsyä datavirtojen äärelle. Viimeisempänä esimerkkinä tästä on miljardööri Elon Muskin päätös veloittaa tutkijoilta jopa yli 40 000 dollaria kuussa pääsystä X:n eli entisen Twitterin dataan.
Faktabaari on käynnistänyt digivaalivahti-hankkeen, jossa eri puolille Suomea sijoitettujen tietokoneiden avulla pyritään avaamaan some-palveluiden suosittelualgoritmien toimintaa.
– Jos esimerkiksi ihminen hakee eri some-alustoilla sisältöjä sanalla Venäjä tai presidentinvaalit, niin me simuloimme, mitä nämä alustat suosittelevat, Havula kuvailee hanketta.
EU-vaalien yli kestävän hankkeen yhteydessä tehdään julkinen seurantasivusto, josta voi seurata, mitä eri sosiaalisen median palvelut suosittelevat eri puolilla Suomea.
Kiinan vaikutusmahdollisuudet huolestuttavat lännessä
Kun puhutaan sosiaalisen median roolista vaaleissa, esille nousee aina yksi sovellus: Tiktok. Muutamassa vuodessa erittäin suosituksi nousseessa palvelussa yhdistyy videosisältö ja voimakas suosittelualgoritmi.
Viime keväänä käydyt eduskuntavaalit nimettiin usean toimesta Suomen ensimmäisiksi Tiktok-vaaleiksi. Ensi vuonna uurnilla käy ennätysmäärä ihmisiä, joiden puhelimesta löytyy kiinalaistaustainen sovellus.
Tämä on herättänyt huolta monissa länsimaisissa hallituksissa ja yhteisöissä. Pelkona on, että Kiinan kommunistinen hallinto kykenee vaikuttamaan alustalla jaettaviin sisältöihin ja niiden leviämiseen.
Viitteitä siitä, että Tiktok hillitsee Kiinaa kritisoivien sisältöjen leviämistä, on olemassa. Syksyllä 2019 brittilehti Guardian kertoi Tiktokin sensuroivan videoita, jotka eivät miellytä Kiinan hallintoa. Puoli vuotta myöhemmin verkkojulkaisu Intercept kertoi vastaavanlaisista tapauksista, joissa Tiktokin moderoijia oli vaadittu sensuroimaan Kiinan ”kansallista kunniaa” loukkaavia videota.
Tiktokin yhteiskuntasuhteita Euroopassa johtava Theo Bertram vakuuttaa, ettei syytä huoleen ole.
– Kiina ei voi millään tavalla vaikuttaa siihen, mitä Tiktokissa tapahtuu. Meillä on 40 000 sisällönmoderoijaa globaalisti ja he kaikki ovat Kiinan ulkopuolella, Bertram kertoo.
Bertram painottaa, että Tiktok on kansainvälinen yritys, joka ei edes toimi Kiinassa. Tiktokin omistavan teknologiayhtiö Bytedancen juuret ovat kuitenkin syvällä Kiinassa.
Tavallaan Tiktok on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa lähes mahdottoman tehtävän edessä yrittäessään vakuuttaa länsimaat riippumattomuudestaan. Algoritmien maailmassa läpinäkyvyys on usein enemmän heijastusta kuin todellinen mahdollisuus kurkistaa syvemmälle pinnan alle.
Tiktok yrittää vakuuttaa eurooppalaiset poliitikot
Vaikeasta urakasta huolimatta Tiktok ei ole luovuttanut. Bertram ja Tiktokin toimitusjohtaja Shou Zi Chew ovat viime ajat kiertäneet pitkin Eurooppaa vakuuttelemassa päättäjiä Tiktokin turvallisuudesta. Tapaamisia on kertynyt muun muassa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, Saksan sisäministerin Nancy Faeserin ja EU:n huippujohtajien kanssa.
Joulukuun alussa Suomessa pyörähtänyt Bertram on esitellyt eurooppalaisille poliitikoille yhtiön Clover-nimistä hanketta, jonka myötä Tiktokin eurooppalaisten käyttäjien tiedot siirtyvät säilöön Eurooppaan.
Tällä hetkellä eurooppalaisten käyttäjien tietoja säilytetään Irlannissa sekä Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Malesiassa.
Cloverin myötä Tiktok rakentaa Eurooppaan kaksi datakeskusta lisää. Yhden lisää Irlantiin ja kolmannen Norjaan. Kun nämä valmistuvat eurooppalaisten data jää Bertramin mukaan Eurooppaan.
– Tämän jälkeen me rakennamme aidan tämän datan ympärille niin, että ihmiset voivat olla varmoja, että heidän tietojaan säilytetään turvallisesti ja että me toimimme, kuten me sanomme toimivamme, Bertram toteaa.
Varmistaakseen tämän kolmannen osapuolen tietoturvayhtiö käy läpi Tiktokin toimintamallin ja eurooppalaisten tietojen säilyttämistä koskevat ratkaisut.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tällä yhtiöllä on pääsy lähdekoodiimme. Lisäksi he tarkkailevat vuorokauden ympäri kaikkea liikennettä, joka koskee meidän eurooppalaisten käyttäjien dataa, Bertram kertoo.
Hän myöntää, että datavirtojen seuraaminen ja patoaminen on vaikeaa. Samaan hengenvetoon Bertram kuitenkin vakuuttaa, että se on tehtävissä.
Presidenttiehdokkaat ovat siellä missä äänestäjät
Dataan liittyvät huolet ovat saaneet monet maat puuttumaan viranomaisten Tiktok-käyttöön.
Viime huhtikuussa Euroopan komissio kielsi Tiktokin käytön laitteillaan. Tämä tarkoittaa, etteivät komission työntekijät saa käyttää Tiktokia laitteilla, joihin on asennettu työssä käytettäviä virallisia sovelluksia. Yhdysvalloissa yli 30 osavaltiota ja useat ministeriöt ovat kieltäneet työntekijöiltään Tiktokin käyttämisen työnantajan laitteilla. Kiellot eivät koske viranomaisten ja työntekijöiden henkilökohtaisia laitteita.
Intia puolestaan on kieltänyt sovelluksen koko maassa turvallisuusuhkien vuoksi.
Bertram toivoo, että hänen työnsä saisi päättäjiä muuttamaan kantojaan kieltojen suhteen. Itsekin valtionhallinnossa työskennelleenä hän kuitenkin huomauttaa, että virkapuhelimia ovat aina koskeneet tiukemmat säännöt.
– Kun aikoinaan työskentelin 10 Downing Streetillä, minulla ei saanut olla puhelimessa mitään sovelluksia, joita hallitus ei ollut erikseen hyväksynyt, Bertram toteaa viitaten Iso-Britannian pääministerin virka-asuntoon, jossa hän työskenteli sekä Tony Blairin että Gordon Brownin erityisavustajana.
Rajoituksista huolimatta Bertram pitää tärkeänä, että poliitikot ovat itse mukana alustoilla etenkin nyt, kun eri puolilla maailmaa valmistaudutaan vaaleihin. Hän muistuttaa, että Tiktokilla on noin 1,5 miljoonaa suomalaiskäyttäjää.
– On erittäin tärkeää, että palvelusta virallisia ja luotettavia näkökantoja etsivät ihmiset löytävät nämä äänet, Bertram sanoo.
Tällä hetkellä Suomen presidenttiehdokkaista Jussi Halla-aho (ps.) ei ole Tiktokissa.
Korjaus 28.12. 2023 klo 17.37. Jutussa kerrottiin, että presidenttiehdokas Sari Essayah (kd.) ei olisi Tiktokissa. Hän ilmoitti 26.12. liittyneensä palveluun.
Kuuntele Uutispodcastin jakso Tiktokista:
