Helleaallot aiheuttavat tulevaisuudessa yli puolitoista kertaa enemmän sydän- ja verisuonitautikuolemia Suomen suurimmissa kaupungeissa, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei kyetä vähentämään.
Turun ja Helsingin yliopistojen, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa luotiin ennusteet helleaaltojen aiheuttamista sydän- ja verisuonitautikuolemista kahden vaihtoehtoisen kehityksen mukaan: fossiilisen energian skenaariolle ja kestävän kehityksen skenaariolle.
Jos fossiilisen energian eli öljyn, hiilen ja maakaasun käyttö jatkaa kasvuaan, Suomen kesien keskilämpötila nousee 0,61 astetta kymmenessä vuodessa. Kestävämpi vähähiilinen kehitys nostaa sekin lämpötiloja 0,26 astetta samassa ajassa.
Nämä lämpötilamallinnukset perustuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n skenaarioihin.
Helleaaltoihin liittyvä kuolleisuusennuste perustuu tutkimukseen, jossa selvitettiin helteisiin liittyvää ylikuolleisuutta kesien 2000–2018 aikana seuraamalla yli 360 000 ns. kuutoskaupungeissa asunutta henkilöä. Suomen kuutoskaupunkeja ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.
Tutkimusvuosina touko-syyskuussa kuoli lähes 950 ihmistä sydän- ja verisuonitauteihin. Hellejaksojen aikana sydänkuolleisuus oli 1,7 kertaa suurempi verrattuja ajanjaksoihin, jolloin keskilämpötila oli alempi, 14–15 astetta.
Hellejaksoksi määriteltiin tilanne, jolloin seitsemän peräkkäisen vuorokauden keskilämpötila oli niin päivä- kuin yölämpötilat huomioiden oli vähintään 21 astetta.
Helle tappaa enemmän riskiryhmiin kuuluvia
Tulosten perusteella laskettiin ennusteet helteiden aiheuttamien sydänkuolemien määrälle vuosina 2030–2050.
Tutkimusta johtanut emeritusprofessori Jussi Vahtera sanoo, että mikäli nykymeno jatkuu, voi kuutoskaupunkien 1,8 miljoonan asukkaan joukossa ilmetä noina vuosikymmeninä lähes 300 ylimääräistä sydän- ja verisuonisairauksista johtuvaa kuolemantapausta.
Luku on pienempi, jos fossiilisen energian käyttöä saadaan voimakkaasti vähennettyä. Tällöin arvio kuolemantapausten määrästä on 174.
Kaupunkien tiheään rakennetuilla alueilla keskustoissa ja lähiöissä riski kasvaa entisestään, sillä niihin muodostuu helteillä niin kutsuttuja lämpösaarekkeita. Niissä lämpötila on muuta ympäristöä korkeampi.
Tutkimuksessa kaupunkialueet jaettiin 250x250 metrin ruutuihin. Lämpösaarekkeiksi määriteltiin ruudut, joissa väestötiheys on vähintään 500 henkilöä.
– Helleaaltojen yhteydessä lämpösaarekealueilla kuolee kolme kertaa todennäköisemmin kuin muulloin. Koska helleaaltoihin liittyvä ylikuolleisuus ei näy muissa kuolinsyissä, erityisessä vaarassa ovat ihmiset, joilla on piileviä tai todettuja sydän- ja verisuonisairauksia, Vahtera sanoo.
Tutkimuksen mukaan helteeseen liittyvä kuolleisuus sydänsairauksiin oli suurentunut kerrostaloissa asuvilla, kun puolestaan omakotitaloissa asuvilla ei tätä riskiä havaittu. Myös huono-osaisilla asuinalueilla riski oli kohonnut.
Kohonnut riski havaittiin lisäksi naisilla, yli 65-vuotiailla, sekä henkilöillä, joilla oli elintapoihin liittyviä riskitekijöitä, kuten lihavuutta tai runsasta alkoholinkäyttöä. Riski kasvaa jo työikäisillä kuusikymppisillä.
– Sydänterveydellämme ja elintavoillamme on siis merkitystä, sanoo Jussi Vahtera.
Mihin suuntaan kaupunkeja pitää kehittää?
Helleaaltojen vaikutus ihmisten terveyteen pitäisi huomioida kaupunkirakenteessa. Varakkaimmilla alueilla kerrostaloja saadaan ehkä viilennettyä, mutta kaikilla tämä ei ole mahdollista.
Lämpösaarekealueita pystytään hillitsemään rakentamalla esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita. Rakennuksiin voidaan kehittää myös viilennysratkaisuja, toteaa Vahtera.
Käytännössä kaupunkirakennetta pyritään kuitenkin nykyään tiivistämään. Tämä suuntaus on Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkön mielestä ristiriitaista nyt saadun tutkimustuloksen kanssa.
– Tiivistämistrendi on ollut jo jonkin aikaa yleinen toimintamalli ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sillä pyritään reagoimaan ilmaston muuttumiseen. Ajatellaan, että kun tiivistetään, niin silloin liikkumistarve vähenee ja sitä kautta päästöt vähenevät. Se on hyvä asia, mutta kääntöpuolena on voimistuva lämpösaarekeilmiö.
Tämä voitaisiin Käyhkön mukaan välttää suunnittelemalla kaupunkirakennetta siten, että se sisältää tiiviin rakenteen seassa myös viheralueita ja viherinfraa.
– Ne voivat olla puistoja tai muita viherrakenteita kuten viherkattoja ja -seiniä, tai tämän tyyppisiä asioita, jotka lieventävät lämpösaarekeilmiötä.
Käyhkö johtaa tutkimuksen taustalla olevaa Suomen Akatemian rahoittamaa monivuotista HERCULES-konsortiota, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen ja terveysriskien välistä yhteyttä.
Käyhkön mukaan helleaaltojen aiheuttamat riskit jakautuvat epätasaisesti.
– Muutakin haastetta on, koska haavoittuvuuteen vaikuttavat hyvin monet seikat. Se voi liittyä vaurauteen tai koulutustasoon tai ikään tai mahdollisiin pitkäaikaissairauksiin. Tämä on aika monimutkainen yhtälö ratkaistavaksi.
Hercules-hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä kuutoskaupunkien kanssa. Hanke on paitsi tuottanut tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista terveysriskeistä, myös kehittänyt yhteistyössä kaupunkien kanssa toimintamalleja sopeutumistoimien parantamiseksi.