TALLINNA Kolmekymmentä vuotta sitä on suunniteltu. Nyt se vihdoin alkaa.
– Kolmannes Rail Baltican Viron osuudesta on ensi vuonna työn alla, kertoi Rail Baltica Estonian toimitusjohtaja Anvar Salomets Viron yleisradioyhtiön ERR:n verkko-ohjelmassa ennen joulua.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että rautatieyhteyden ensimmäisen 21 kilometrin rakentajat on valittu. Sopimukset allekirjoitetaan lähiviikkoina. Seuraavan 50 kilometrin rakentamisen tarjouskilpailu julistetaan pian.
Yhtiön viestintäpäällikkö Priit Pruul vakuuttaa Ylelle, että vuoden 2024 keväällä rakennustyöt ovat toden teolla alkamassa.
– Todennäköisimmin maalis-huhtikuussa, Pruul sanoo puhelimitse.
Rail Baltica on yhteensä 870 kilometrin pituinen rautatieyhteys, joka kulkee Tallinnasta Viron, Latvian ja Liettuan läpi Puolaan. Viron osuus on 213 kilometriä.
Radan raideleveys on Euroopassa yleinen 1 435 millimetriä. Tällä hetkellä Baltian maiden rautateiden raideleveys on sama kuin Venäjällä eli 1 520 millimetriä. Suomessa raideleveys on 1 524 millimetriä.
Näin ollen Rail Baltica yhdistää valmistuessaan Baltian maat saumattomasti muun Euroopan rataverkkoon. Junien suunniteltu matkanopeus on maksimissaan 249 kilometriä tunnissa.
Virossa äänekästä vastustusta
Rail Baltica ei läheskään aina noudata olemassa olevia rautatielinjoja. Tämän takia hanketta on vastustettu äänekkäästi varsinkin Virossa.
Vastustajat olisivat halunneet Rail Baltican kulkevan Virosta Latviaan nykyistä päärataa pitkin eli Tarton ja Valgan kaupunkien kautta. Hallituksen hyväksymä linja suuntautuu kuitenkin Latvian pääkaupunkiin Riikaan suorinta tietä Pärnun läpi.
Rail Balticaa on arvosteltu myös kalliiksi ja taloudellisesti kannattamattomaksi.
Anvar Salomets myöntää, että liiketaloudellisesti Rail Baltican kaltaista jättiprojektia ei saa kannattavaksi.
Hänen mukaansa liikennöintinopeus, liikenneturvallisuus ja ympäristöystävällisyys tekevät siitä kuitenkin strategisesti kannattavan hankkeen.
Kiistojen ja kolmen Baltian maan eritahtisen päätöksenteon takia projekti on viivästynyt. Vielä vuonna 2018 liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2026. Nyt arvio on siirtynyt neljällä vuodella vuoteen 2030.
Hintakin on noussut ensimmäisiin suunnitelmiin verrattuna kolminkertaiseksi ja viimeiseen viralliseen raporttiin verrattuna kaksinkertaiseksi. Hintaan ovat vaikuttaneet muun muassa yleinen inflaatio sekä rakentamisen kallistuminen Ukrainan sodan takia.
Kokonaishintalappu Rail Balticalle on nyt noin kymmenen miljardia euroa. Viron osuus on kolme miljardia.
85 prosenttia projektista on tähän mennessä maksettu EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (Connecting Europe Facility, CEF), jolla tuetaan liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämistä.
Uuden radan yhteydessä Tallinnan ydinkeskustan kaakkoispuolelle nousee Ülemisten päärautatieasema.
45 miljoonaa euroa maksavan asemarakennuksen pitäisi valmistua vuonna 2027. Silloin sen on tarkoitus muodostaa läheisen lentoaseman kanssa matkakeskus, josta on raitioyhteys matkustajasatamaan.
Latvia jatkaa hinnannoususta huolimatta
Myös Latviassa Rail Baltica -projekti näyttää etenevän. Latvian hallitus hyväksyi joulun alla ratayhteyden rakentamisen kustannukset niiden merkittävästä noususta huolimatta.
Tuorein arvio Rail Baltican Latvian osuuden hinnasta on 3,7 miljardia euroa.
Latvian liikenneministerin mukaan Baltian maiden pitäisi pohtia, millä muilla keinoilla Rail Balticaa voidaan rahoittaa EU-varojen ja maiden oman rahoituksen lisäksi.
– Kukaan ei ole taannut Latvialle tai muille Baltian maille, että 85 prosentin EU-rahoitus olisi saatavissa rajattomaan määrään asti, ministeri Kaspars Briškens totesi Latvian yleisradioyhtiön haastattelussa.