Itä-Afrikassa sijaitseva sisämaavaltio Etiopia saa pian pääsyn Punaisellemerelle.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Somalimaan presidentti Muse Bihi Abdi allekirjoittivat uudenvuodenpäivänä niin kutsutun yhteisymmärryspöytäkirjan Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa.
Alustavan sopimuksen mukaan Etiopia saa pääsyn Berberan satamaan Somaliasta irtautuneen Somalimaan alueella.
– Vastineeksi Etiopian on aikanaan tunnustettava Somalimaa itsenäiseksi valtioksi, Somalimaan presidentti Abdi sanoi allekirjoitusseremoniassa.
Abdi ei tarkentanut, milloin Etiopian tulisi tunnustaa Somalimaa itsenäiseksi.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kuvaili sopimusta merkittäväksi diplomaattiseksi voitoksi Etiopialle.
Sopimuksen yksityiskohdista ei ole kerrottu julkisuuteen
Etiopian turvallisuuden neuvonantajan Redwan Hussienin mukaan yhteisymmärryspöytäkirja takaa Etiopialle pääsyn Punaisenmeren rannalle, missä Etiopia saa harjoittaa kaupallista ja sotilaallista toimintaa. Tähän saakka Etiopia on saanut käyttää Djiboutin satamaa teollisuutensa vienti- ja tuontitarpeisiin.
Lisäksi sopimus antaa Etiopialle pääsyn Punaisellamerellä sijaitsevaan vuokrasotilastukikohtaan, Hussien kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
Itsenäisyystunnustuksen lisäksi Somalimaa saisi alustavan sopimuksen mukaan osuuden Etiopian kansallisesta lentoyhtiöstä Ethiopian Airlinesista, Hussien kertoi maanantaina.
Somalian hallitus hätäkokoukseen
Vaikka Somalimaan ja Etiopian allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja ei ole oikeudellisesti sitova, Somalian hallitus keskusteli tiistaina sopimuksesta hätäkokouksessa.
Somalian pääministeri Hamza Abdi Barre syytti Etiopiaa Itä-Afrikan vakauden horjuttamisesta ja lupasi maansa puolustavansa alueitaan ”kaikin lain sallimin keinoin”, Somalian kansallinen yleisradioyhtiö SNTV uutisoi.
Somalian hallitus myös ilmoitti, että se aikoo kutsua Etiopian suurlähettilään keskustelemaan kiistanalaisesta satamasopimuksesta, jonka Etiopia solmi Somalimaan kanssa.
Itsehallinnollinen Somalimaa ei ole saavuttanut kansainvälistä tunnustusta, vaikka se irtautui Somaliasta jo vuonna 1991.
Tämä tapahtui pian sen jälkeen kun Somalian presidentin Mohamed Siad Barren sotilashallitus ajettiin vallasta pitkällisen sisällissodan päätteeksi.
Somalimaa toimii itsenäisen valtion tavoin, vaikka se ei ole saanut itsenäisyydelleen muiden maiden tunnustusta. Yksikään Afrikan unionin maa eikä YK tunnusta Somalimaata itsenäiseksi valtioksi.
Somalian uutistoimisto Sonna kertoi viime viikolla, että Djiboutin johtamien neuvottelujen jälkeen Somalia ja Somalimaa olivat päättäneet jatkaa keskusteluja keskinäisten kiistojensa ratkaisemiseksi.
Tilanne kiristyy Itä-Afrikan sarven alueella
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kuvaili lokakuussa vaikeaa pääsyä Punaisellemerelle maansa eksistentiaaliseksi ongelmaksi.
Lausunto aiheutti jännitteitä koko Afrikan sarven alueella, sillä Ahmedin sanojen pelättiin merkitsevän sitä, että Etiopia käyttäisi meriväyliä taisteluihin naapurimaataan Eritreaa vastaan.
Etiopian ja Eritrean suhteet ovat mutkikkaat.
Etiopia menetti pääsyn rannikkoalueellensa, kun Eritrea itsenäistyi Etiopiasta 1990-luvun alussa. Vuosina 1998–2000 maat kävivät verisen sodan, jonka jälkeen niiden suhteet olivat vuosien ajan vihamieliset.
Vuonna 2018 maat kuitenkin solmivat rauhansopimuksen.
Vuonna 2021 Eritrea sekaantui naapurimaansa sisäiseen konfliktiin, jossa Etiopian hallituksen joukot ovat taistelleet Tigrayn kansan vapautusrintamaa (TPLF) vastaan. Eritrea on sotinut Etiopian hallituksen puolella.
Lähteet: Reuters, AFP