Kuopion Puijolta hankittu Äänemäen uusi hissi vie laskettelijoita tasaiseen tahtiin mäen päälle. Moni valitsee laskettavaksi uuden rinteen, jonka profiili on hieman helpompi ja vaihtelevampi kuin muissa rinteissä.
Kaksi rinnettä on saanut rinnalleen kolmannen. Se on iso juttu Äänemäessä. Uudistus on ollut tekeillä melkein kymmenen vuotta.
– Ehdotin silloin kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Äänemäen laajentamista. Siitä se pikkuhiljaa lähti, Äänemäen rinnevastaava Jorma Kiviranta kertoo.
Varsinaiset rinteen rakennustyöt alkoivat noin kolme vuotta sitten. Lopullinen muotoilu tehtiin viime kesänä.
Kivirannan mukaan rahaa on kulunut reilut puoli miljoonaa euroa. Se sisältää rinteen, valaistuksen, lumetusjärjestelmän ja hissin.
Uusi rinne ja hissi ovat Äänemäessä myös vastaus kysyntään. Kausikorttien myynti on kasvanut vuosittain 5–10 prosenttia.
– Nyt merkit viittaavat siihen, että ennätystalvi on tulossa, Kiviranta sanoo.
”Harvinaista herkkua”
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors on iloinen siitä, että myös pienemmissä keskuksissa investoidaan. Lindforsin mukaan Äänemäen kaltaiset laajennukset ovat harvinaisia, mutta eivät tavattomia.
– Kokoluokkaan suhteutettuna harvinaista herkkua, Lindfors sanoo.
Suomessa on tällä hetkellä noin 80 hiihtokeskusta. Iso osa niistä on Äänemäen kaltaisia pieniä lähirinteitä. Sellainen on myös Tornimäki Mikkelissä.
Myös siellä on investoitu. Rahaa on kulunut noin 50 000 euroa.
Esimerkiksi rinteiden profiileihin on tehty parannuksia.
– Pyrimme käyttäjäystävällisyyteen ja rinteiden ylläpidon helpottamiseen. Sitä kautta olemme saaneet kustannustehokkuutta, yrittäjä Heidi Kelho kertoo.
Suuri hankinta on ollut yhden rinteen valaiseminen. Myös kaikki hissit on peruskorjattu.
– Isojen keskuksien investoinneille emme pärjää, mutta meille nämä ovat isoja ja mittavia, Kelho sanoo.
Tärkeät lähirinteet
Pienet keskukset eivät pärjää suurille esimerkiksi rinteiden määrässä tai pituudessa. Siksi Kelhon mielestä on tärkeää, minkälaista sisältöä keskuksessa tarjotaan. Myös rinteiden on oltava jatkuvasti huippukunnossa.
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajan Harri Lindforsin mukaan pienet keskukset ovat lajin harrastamisen selkäranka. Harrastajat pääsevat lähirinteisiin päivittäin liikkumaan ja ulkoilemaan.
Äänemäen rinnevastaavan Jorma Kivirannan mukaan pienet paikat ovat isojen keskusten kannalta elintärkeitä.
– Täällä ne isojen rinteiden kävijät kasvavat. Meille tullaan, ei joka viikko, vaan joka päivä. Oppi haetaan täältä ja sitten mennään isompiin paikkoihin, Kiviranta sanoo.
Äänemäen omistaa kaupunki ja sen toimintaa pyörittää Äänekosken Urheilijat muutaman palkatun ja usean talkoolaisen voimin. Yhteensä talkootunteja kauden aikana kertyy 2000–3000.
Pelkästään Jorma Kiviranta tekee niistä 500–1000.