Yliopistonlehtori Arto Selkälä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta olisi hyväksynyt elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan. Se hylättiin, mutta muita vastaavia väitöskirjoja ja tutkimuksia kuitenkin hyväksytään, sanoo Selkälä. On hänen mukaansa epäreilua, että tieteen kriteerit eivät ole samat kaikille.
– Mikäli mennään siihen, että Törhösen väitöskirja on hylätty, kuten olen ymmärtänyt, subjektiivisin perustein, pitäisi hylätä myös muita väitöskirjoja. Se on subjektiivista tajunnan virtaa, minä-puhetta, Selkälä toteaa.
Vastaavia väitöskirjoja on hyväksytty ja julkaistu Suomessa Selkälän mukaan kymmeniä.
– Ehkä niiden joukossa Törhösen väitöskirja edustaa äärimmäisintä suuntausta, mutta äärimmäistäkin suuntausta edustavia väitöskirjoja on hyväksytty, Selkälä toteaa.
Hän kritisoi vain omiin kokemuksiin perustuvia eli autoetnografisella tutkimusmetodilla tehtyjä tutkimuksia.
– Esimerkiksi on tutkittu unia, joista johdetaan erilaisia väitteitä. Havaintoperusta on ollut omien unien analyysissä, Selkälä kertoo.
Selkälä pitää äärisubjektiivisuutta tieteessä valtavana ongelmana. Omat kokemukset ja subjektiivisuus pitäisi hänen mukaansa säilyttää omassa sarjassaan, pienemmällä tontilla, eikä niistä voi tehdä laajoja yleistyksiä.
”Tieteilijöillä olisi ollut jo pitkään peiliin katsomisen paikka”
Äärisubjektiivisuus on yliopistonlehtori Arto Selkälän mukaan johtanut tieteen uskottavuuden rapautumiseen yhteiskunnassa. Se on näkynyt muun muassa koronapandemian aikana. Yhä useammat ihmiset eivät enää luota lääketieteeseen tai muuhunkaan tieteeseen.
Selkälä ei ole yllättynyt.
– Kun katsotaan, mitä roskaa esitetään tieteen nimissä. Uskottavuus alkaa rapautua. Ihan arkiajattelun puitteissakin näyttää epäuskottavalta, mitä voidaan hyväksyä tieteeksi.
Olisiko nyt akateemisen sisäisen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että mitä on hyvä ja uskottava tiede?
– Ilman muuta. Olisi ollut jo pitkään. Tieteilijöiden pitäisi katsoa peiliin.
Lauri Törhösen väitöskirja -tapaus on hänen mukaansa vain jäävuoren huippu.
– Se kertoo tieteen laadun heikkenemisestä. Suomessa ja laajasti myös länsimaissa on suuntaus, jota ei voi pitää enää uskottavana tieteenä. Ainakaan sellaisten tieteen kriteereiden perusteella, joita kuitenkin suurin osa ihmistieteistä edelleen noudattaa.
Hänen mukaansa Törhönen on nyt epäreilusti nostettu tikun nokkaan.
– Olisi pitänyt tiukentaa kriteerejä paljon aiemmin ja laajemmassa mittakaavassa ja kohdella kaikkia samalla tavalla. Ei ole reilua Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa muuttaa lennosta kriteerejä, Selkälä toteaa.
”Tieteen kriteerit ovat löystyneet viime vuosina”
– Tieteen kriteerit ovat löystyneet laajasti ihmistieteissä, erityisesti yhteiskunta- ja politiikkatieteissä. Tämä kehitys on tapahtunut 10–15 viime vuoden aikana kiihtyvästi, Arto Selkälä sanoo.
Mistä tämä johtuu?
– Tällä on pitkä historia, joka on saanut alkunsa postmodernin tieteen syntyessä 1960–70-luvun Ranskassa.
Hän sanoo, että tieteen suurin ongelma tällä hetkellä on se, että monissa tutkimuksissa ajetaan jotakin agendaa tai ideologiaa. Eli tieteentekijä näkee tutkimustuloksissa juuri sitä, mitä haluaakin nähdä.
Arto Selkälä on kvantitatiivisen metodologian yliopistonlehtori Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hän on työskennellyt yliopistolla vuodesta 2000.
Yle koetti saada kommentteja myös Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen edustajilta perjantaina, mutta ei ehtinyt saada vastauksia iltapäivään mennessä.
Edit 8.1.2024 klo 13.22 Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen nimi oikeaan muotoon. (Aikaisemmin yhdistyksen nimi oli muodossa, joka viittasi Suomen akatemian tukemiseen. Tällaista yhdistystä ei ole olemassa.)