YK:n pääsihteeri António Guterres on viime aikoina puhunut ilmastonmuutoksesta vahvoin sanankääntein. Guterresin mukaan ”ilmaston lämpenemisen aika on ohi, nyt on ilmaston kiehumisen aika”.
Petteri Taalas oli Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerinä YK:n isoimman johtajan tärkeä neuvonantaja ilmastoasioissa. Taalas oli itse lausunnoissaan varovaisempi, mutta piti huolen, että Guterresin puheissa faktat olivat kohdallaan.
– Hän on entisenä poliitikkona kuorruttanut niitä vähän dramaattisemmilla lausunnoilla. Niillä on saatu myös herätystä aikaiseksi. Se on varmasti ollut tarpeen erityisesti maailman johtajien keskuudessa, Taalas sanoo.
Taalas johti WMO:ta 8 vuoden ajan ja sanoo viihtyneensä, vaikka koti olikin Sveitsin Geneven sijaan naapurissa Ranskan puolella, taloussyistä. Tehtävässä pääsi käsittelemään ilmastoa, säätä ja maailman vesivaroja koskevia kysymyksiä globaalista perspektiivistä.
Taalas toivoo, että suomalaisia pääsisi jatkossa enemmän YK:n johtajatehtäviin. Hänen lisäkseen pääsihteerin paikalla on ollut vain Pekka Tarjanne, joka johti Kansainvälistä televiestintäliittoa ITU:ta vuosina 1989–99.
Etäisyys ehti kirvoittaa myös mediakritiikkiä. Suomessa ilmastonmuutoksen käsittely tiedotusvälineissä on synkkää. Taalaksen mukaan sveitsiläisessä mediassa on paljon enemmän myönteistä tulevaisuuden uskoa.
Dubaissa tehty päätös antaa uskoa
Ilmastonmuutos näkyi Sveitsissä kouriintuntuvasti.
– Jäätiköiden sulaminen on kiihtyvässä vaiheessa. Sveitsissä kahden viime vuoden aikana yli kymmenen prosenttia jäätiköiden massasta on kutistunut, Taalas kertoo.
Maapallon keskilämpötila kolkuttelee jo 1,5 asteen nousua suhteessa teollisen ajan alkuun. Osa kasvusta menee El Niño -ilmiön piikkiin, mutta on suunta vielä kohti yli 2 asteen nousua.
Äärisäitä on yhä useammin. Se aiheuttaa kuivuutta, metsäpaloja ja tulvia.
Paljon kuitenkin tapahtuu. Joulukuussa Dubain ilmastokokouksessa saatiin punnerrettua päätös fossiilisista polttoaineista luopumisesta.
Taalas pitää kokousta kolmanneksi onnistuneimpana Pariisin ja Glasgow'n jälkeen. Fossiilisista luopuminen antaa uskoa.
– Olen seurannut tätä ilmiötä nyt 40 vuotta ja viimeiset 10 vuotta ovat olleet aika toivoa herättäviä. Ensinnäkin hallitukset ovat tiedostaneet, että meillä on tällainen ongelma, ja valtionpäämiehet puhuvat siitä hyvin avoimesti esimerkiksi YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa, Taalas sanoo.
Teknologiaa on jo ongelman ratkaisemiseksi. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian hinnat ovat pudonneet alle fossiilienergian hintojen.
Sääalan suurvalta
Taalas kutsuu Suomea sääalan suurvallaksi.
– Meillä on erittäin hyvää osaamista sekä Ilmatieteen laitoksella, yliopistoilla että myös teknologiassa, hän sanoo.
YK on jo käynnistänyt 3,1 miljardin dollarin satsauksen globaaleihin sääpalveluihin, joilla voidaan helpottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Tekoälyn avulla voidaan laajentaa erilaisten sääpalvelujen kirjoa ja myös parantaa sääennusteiden osuvuutta. Tieteellinen pullonkaula on se, että ääri-ilmiöiden esiintyvyyksistä ei saada riittävän hyvää tietoa.
– Keskimääräismuutokset hallitaan suhteellisen hyvin nykyisillä ilmastomalleilla, mutta näihin ääri-ilmiöihin pitäisi päästä käsiksi. Yksi iso tieteellinen kysymys on myös se, että miten nopeasti Etelämantereen jäätikkö sulaa, jossa on se isoin jäämassa. Meidän pitäisi kyetä paremmin hanskaamaan tätä meriveden ja jäätikön vuorovaikutusta, Taalas luettelee.
YK-satsaus voi Taalaksen mukaan olla mahdollisuus Suomelle eikä vähiten siksi, että Kajaanissa on Euroopan tehokkain supertietokone Lumi.
Kritiikkiä hiilinielujen vähättelystä
Taalas palasi vuoden alussa vanhaan tehtäväänsä Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana. WMO-vuosina hän sai myös kotikentällä kritiikkiä hiilinielujen merkityksen vähättelystä.
Nyt on selvinnyt, että Suomen hiilinielut ovat pudonneet historiallisen alas. Tavoitteena on kuitenkin olla hiilineutraali vuonna 2035.
Tarkoittaako se esimerkiksi sitä, että hakkuiden määrää Suomessa pitäisi vähentää?
– Se riippuu siitä, että haluammeko pitää kiinni siitä 2035 tavoitteesta. Jos siitä halutaan pitää kiinni, meidän pitää tehdä toimenpiteitä sekä turvepohjaisen päästön vähentämiseksi että metsien käytön vähentämiseksi. Mutta onko se Suomen kannalta kokonaisjärkevää, niin sitä on syytä pohtia, Taalas vastaa.