Kovimmat pakkaset ovat tältä erää hellittäneet, mutta hallituksen ja ay-liikkeen välille on ennakoitavissa myös keväällä hyytäviä tuulia.
Välejä hiertävät monet hallituksen työelämää ja sosiaaliturvan leikkaamista koskevat suunnitelmat. Osa ay-liikettä ärsyttävistä muutoksista nuijittiin jo läpi budjettilakien yhteydessä.
Vastustuksesta saatiin esimakua viime syksyn ja erityisesti joulukuun aikana. SAK mahtiliittoineen järjesti vuorokauden mittaisia, esimerkiksi joukkoliikenteen laajalti pysäyttäneitä lakkoja. Lakkoihin liittyi myös liittoja muista keskusjärjestöistä.
Lisää on luvassa. Teollisuusliitto on jo ilmoittanut kaksipäiväisestä lakosta helmikuun alussa, ja lakkoilmoituksia tultaneen lähiaikoina kuulemaan lisää.
Ajankohta ei ole sattumaa.
Usea ay-liikkeelle epämieluisa muutos etenee
Työttömyysturvamuutosten toisen osan ja muun muassa poliittisten lakkojen kestoa rajoittavan lakiesityksen on tarkoitus edetä eduskuntaan istuntokauden alussa eli helmikuussa.
Tammikuun lopussa päättyy myös paikallisen sopimisen laajentamista käsittelevän kolmikannan työ.
Nyt nytkähti eteenpäin myös valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan sovintoehdotusten korotuskaton kirjaaminen lakiin. Lausuntokierros hallitusohjelman vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista kirjauksista päättyi.
Isoin yksittäinen kysymys koskee korotuskattoa.
Mikäli hallituksen suunnitelma menee läpi, sovintoehdotus ei jatkossa voisi ylittää vientialojen määrittämää niin sanottua korotusten yleistä linjaa.
Työmarkkinaosapuolien piti etsiä mallille vaihtoehtoa. Neuvottelut tyssäsivät alkuunsa. SAK jäsenliittoineen ilmoitti kuun puolivälissä, ettei neuvotteluja työnantajaleirin kanssa voi jatkaa.
SAK penäsi neuvotteluiden laajentamista koskemaan myös muita hallituksen työelämäkirjauksia. Tähän ei suostuttu.
Työministeri Arto Satonen (kok.) uhkasi jo ennen keskustelujen alkua, että mikäli osapuolet eivät löydä sopua, hallitus puskee eteenpäin omaa suunnitelmaansa.
Ensi viikon tiistaina työministeri on kutsunut osapuolet vielä yhteisen pöydän ääreen. Neuvottelujen kariuduttua on vaikea nähdä, että osapuolilla olisi tuotavana pöytään kaikkia tyydyttävä kompromissi.
Työntekijät eivät suunnitelmia sulata
Työntekijäleiriltä hallituksen malli saa täyslaidallisen. Työntekijäleirin mukaan sopimuskorotusten sementointi lailla olisi monin tavoin ongelmallista. Muun muassa Suomen lakimiesliitto viittaa lausunnossaan EU:n vähimmäispalkkadirektiiviin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Lakimiesliiton mukaan laki olisi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n ammatillisia järjestäytymisvapauksia koskevan yleissopimuksen vastainen. Samalla kannalla ovat myös monet muut työntekijäpuolta edustavat lausunnonantajat, muun muassa SAK ja korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava.
Lakimiesliiton mukaan valtakunnansovittelijan käsien sitominen tiettyyn palkankorotustasoon tekee sovittelijan tehtävän tarpeettomaksi.
Esimerkiksi toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittää lausunnossaan huolen myös mallin käyttöönoton vaikutuksesta sukupuolten välisiin palkkaeroihin. STTK:n mukaan lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi tilannetta entisestään.
Työntekijäleirissä esitetään kritiikkiä myös sitä kohtaan, miten niin sanottu yleinen linja määritetään, sekä sitä, kenen kustannuslaskelmiin arvioinnissa nojataan.
Työnantajapuolella moni pitää välttämättömänä
Työnantajaleirissä asia nähdään toisin.
Korotustason vientivetoisuuden vahvistaminen nähdään Suomen kilpailukyvyn kannalta kohtalonkysymyksenä.
Esimerkiksi Energiateollisuus katsoo, ettei vientivetoinen malli poista miltään alalta mahdollisuutta neuvotella omaa työehtosopimusratkaisua.
– Vientivetoinen työmarkkinamalli ajaa viime kädessä yleistä etua, koska vientivetoisen mallin kautta saavutetaan järkevä lopputulos Suomen talouden kannalta, lausunnossa painotetaan.
Palvelualojen työnantajien Paltan mukaan hallitusohjelmakirjauksen täytäntöönpano on tärkeää kilpailukyvyn, neuvottelujärjestelmän toimivuuden ja työrauhan kannalta.
Palta katsoo, että korotuksen vientivetoisuuden kirjaaminen lakiin kannustaisi osapuolia neuvottelemaan omaehtoisesti.
Valtakunnansovittelija on viime neuvottelukierrosten aikana noudattanut varsin tiukasti vientialojen asettamaa korotuslinjaa.
Työnantajia kuitenkin kismittää lähivuosilta erityisesti yksi poikkeus.
Sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen pohjalta syntynyt kunta-alan vuoden 2022 sopimusratkaisu takasi kuntien ja hyvinvointialojen työntekijöille vuosien ajaksi yleistä linjaa kovemmat korotukset.
Sopimusta neuvottelemassa ollut Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ottaakin työnantajaleirin valtanäkemyksestä poikkeavan kannan. KT suhtautuu hallitusohjelmakirjaukseen kriittisesti.
– On poikkeuksellista kansainvälisestikin, jos poliittinen päätöksentekijä puuttuu ilman työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä lailla työmarkkinajärjestöjen neuvottelutoiminnan ydinkysymyksiin ja neuvotteluosapuolille kuuluvaan sopimusautonomiaan, KT:n lausunnossa kirjoitetaan.
Tämänkaltaiset linjasta lipeämiset halutaan nyt estää – vaikka sitten sementoimalla korotuskatto lakiin.
Vastaako työministeri?
Nähtäväksi jää, miten työministeri Satonen tulee vastaamaan pääasiassa työntekijäleirin kritiikkiin. Tähän mennessä hallitukselta ei ole juurikaan löytynyt haluja pakittaa suunnitelmissaan.
Vaikka ammattiliittojen lakkoilu ja muu uhittelu ei tehoaisikaan, työministerin työhuoneessakin varmasti ymmärretään, että palkankorotustason lukitseminen lailla voi johtaa tilanteen sähköistymiseen.
Työmarkkinaosapuolten velvollisuus on osallistua sovitteluun. Sovintopakkoa ei ole.
Lausunnossaan valtakunnansovittelija toivoo, että suomalaisesta sopimusmallista sovittaisiin ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten kesken kuten muissakin Pohjoismaissa.
Samalla hallituksen ajamissa muutoksissa on muitakin asioita, joista osapuolet tulevat todennäköisesti neuvottelujen osana vääntämään. Yksi niistä on esimerkiksi hallituksen ajama ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus. Lakimuutoksen valmistelu käynnistyy ensi syksynä.
Jos hallituksen ajamat muutokset menevät läpi, seuraavasta liittokierroksesta voikin tulla vaikea.
Vaikuttaa siltä, että tämä on hinta, jonka työnantajaleiri on valmis maksamaan.
Kuuntele myös:
