Suurin piirtein jokainen talvi tuo mukanaan keskustelun kaupungin ja kiinteistön omistajien tai huoltoyhtiöiden lumitöiden yhteensovittamisesta.
Tänä vuonna alkutalvesta keskustelulle antoi vauhtia sakeina pyryinä satanut runsas lumi.
Pysyvä lumi tuli jo marras-joulukuussa, kertoo Ilmatieteen laitoksen seurantatieto Jyväskylän lentoasemalta.
Kiinteistöliiton Keski-Suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen kertoo, että ongelmana on tonttien ja kaupungin katualueen rajapinta. Liittymistä pitäisi päästä kulkemaan, mutta varsinkin pyryaamuina rajalle kohoaa ainakin sitä raivaamaan joutuvaa osapuolta kismittävä valli.
– Kaupunki vastaa katualueen aurauksesta ja pihasta sekä liittymästä vastaavat kiinteistön omistajat ja huoltoyhtiöt, he sitten kulkevat perässä reunavalleja raivaamassa, Mähönen sanoo.
Moni miettii lapion ja kolan varressa: olisiko mahdollista tehdä lumisista aamuista nykyistä tahdikkaammin sujuvaa. Sellaista, jossa kaupungin auraajat ja kiinteistöiden liittymiä avaavat seuraisivat sujuvasti toisiaan.
Olisiko esimerkiksi aurauksen aikataulujen nykyistä tarkemmasta avaamisesta apua, sitä kannattaa kysyä aikataulut ja urakan hyvin tuntevalta Jyväskylän kaupungin kunnossapitopäällikkö Timo Tillgreniltä.
– Yleistä tiedottamista on lisätty, mutta suoraan kiinteistön huoltajille ei ole vielä toistaiseksi informaatiota jaettu, hän kertoo.
Jyväskylän kaupungin aurausaikataulujen perusteet ovat talvesta toiseen samat eli ensimmäisinä aurataan vilkkaimmat väylät.
Kysymys ei ole myöskään siitä, ettei pyrypäivien tai -öiden aikataulutus olisi tiedossa. Tillgren kertoo, että kaupungin lumenaurauksessa on seurantajärjestelmä, joka kertoo tarkalleen, missä yksittäinen aura on.
– Meillä on ollut jo vajaat 20 vuotta kaluston seurantajärjestelmä, mutta sitä tietoa ei voida ihan reaaliajassa julkaista.
Tämä ei tarkoita sitä, ettei asiaa olisi vuosien mittaan harkittu. Pikemminkin ongelmana on se, että pyryssä liikkeellä on paljon kalustoa ja myös yllätyksiä sattuu aina.
– Meillä on noin 60 yksikköä liikkeellä ja aurattavaa on toista tuhatta kilometriä. Kaluston takia saattaa aina joissakin paikoissa syntyä viiveitä, Tillgren kertoo.
Toinen puoli ongelmaa tiedon jakamisessa on kiinteistönhuoltoyhtiöiden suuri määrä.
Tillgrenin mukaan tänä vuonna lumen poiskuljetusta on runsaiden sateiden vuoksi tehty tavallista aikaisemmin, jo marraskuusta alkaen. Keskustan ruutukaava-alueella on niukasti tilaa lumikasoille.
Tämän talven osalta tilanne on pakkasen myötä tasaantunut. Pakkaslumi on suojalunta kepeämpää ja on mahdollistanut paksumpien lumikerrosten raivaamisen kerralla.
Se on ollut etu, koska myös auraajat joutuvat miettimään rahan riittävyyttä.
– Jos on kahtena peräkkäisenä päivänä satanut lunta, on voitu pikkuisen vedättää ajoratojen aurauksia ja ajaa sitten kerralla vähän reilummat sentit pois, hän kertoo.
Kiinteistöliiton toiminnanjohtaja Hannu Mähösen mukaan Keski-Suomessa on lumitalvesta selvitty kohtuullisen hyvin.
Silti toive paremmasta tiedonvaihdosta ja yhteensovittamisesta elää.
– Se kuulostaisi hienolta, jos näin voitaisiin tehdä. Huoltoyhtiöt voisivat hakea tiedon, milloin kaupungin auraajat ovat tietyillä katuosuuksilla ja sovittaa oman toimintansa siihen, Mähönen toteaa.