Kansainvälinen tuomioistuin alkaa tänään torstaina käsitellä Etelä-Afrikan laatimaa kannetta Israelia vastaan. Kanteen mukaan Israel on Gazan sotatoimilla syyllistynyt joukkotuhontaan, josta usein käytetään termiä kansanmurha.
Joukkotuhonnasta eli kansanmurhasta on kyse silloin kun tähdätään jonkin kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittämiseen joko kokonaan tai osittain.
Toiminnan on siis oltava tarkoituksellista eli sivulliset uhrit eivät vielä ole joukkotuhontaa.
Israelin hyökkäyksessä Gazaan on viime syksystä lähtien kuollut terroristijärjestö Hamasin hallitseman Gazan terveysministeriön mukaan yli 23 000 palestiinalaista, joista noin kaksi kolmasosaa on ollut naisia ja lapsia.
Hamasin hallinnoima terveysministeriö ei julkista arvioita siitä, kuinka moni Gazassa kuolleista on Hamasin taistelijoita. Myöskään Israelin armeija ei ole julkaissut tarkkaa omaa arvioitaan. Tammikuun alkupuolella Israelin armeijan edustaja Daniel Hagari sanoi uutiskanava NBC.lle, että Israel on tappanut tai vanginnut 8 000-9 000 Hamasin taistelijaa.
– On kysymys siitä, kyetäänkö näyttämään, että Israelin tarkoituksena on tuhota palestiinalainen kansanryhmä kokonaan tai osittain, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, tieteen akateemikko Martti Koskenniemi. Yle haastatteli häntä puhelimitse.
Kanteen taustalla on Etelä-Afrikka, joka on perinteisesti pitänyt palestiinalaisten kohtelua näkyvästi esillä. Etelä-Afrikalla on myös kaunaa Israelin liittolaisuudesta Etelä-Afrikan entisen rotusortohallinnon kanssa.
Koskenniemi on lukenut Etelä-Afrikan laatiman kanteen ja pitää sitä erittäin taitavasti muotoiltuna. Hän löytää sen esittämästä aineistosta kovia sitaatteja Israelin johdolta.
– Jotkin lausunnot ovat kyllä aika hirvittäviä. Näyttää siltä, että niillä toimijoilla Israelin puolella on ainakin tarkoituksena suorittaa etninen puhdistus, Koskenniemi arvioi.
Koskenniemi huomauttaa, että joukkotuhonta ei rikoksena välttämättä edellytä kansanryhmän tahallista surmaamista, vaan myös ihmisryhmän kohtelu joukkotuhonnan tarkoituksessa voi olla kansainvälisen sopimuksen vastaista.
Israel on kiistänyt syytökset joukkotuhonnasta. Myös Israelin tärkeimmän tukijan Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on sanonut kansanmurhasyytöksiä perusteettomiksi.
Joukkotuhonnan määrittelyn taustalla holokausti
Toisen maailmansodan aikana natsi-Saksa surmasi järjestelmällisesti miljoonia juutalaisia. Juuri juutalaisten kansanmurha eli holokausti oli taustalla, kun kansainvälinen yhteisö päätti Israelin valtion perustamisesta.
Siksi on Koskenniemen mielestä ironista, että juuri Israel on joutunut epäillyksi joukkotuhonnasta.
– Israel ja kansanmurha ovat kaksi historiallisesti täsmällisesti yhteen liittyvää asiaa, Koskenniemi sanoo.
Sen takia Koskenniemi pitää tapausta erittäin merkittävänä.
– Jos kävisi niin, että tuomioistuin toteaisi, että Israel on syyllistynyt kansanmurhaan, niin se olisi kyllä ennenkuulumatonta, Koskenniemi sanoo.
Hän ei tosin pidä selvänä, että kanne hyväksyttäisiin sellaisenaan.
Hollannin Haagissa sijaitseva Kansainvälinen tuomioistuin ICJ on YK:n alainen tuomioistuin, joka käsittelee syytteitä maita vastaan. Sotarikoksista epäiltyjen yksittäisten ihmisten tapaukset käsitellään toisessa tuomioistuimessa, Kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa ICC:ssä.
Israel pelkää oikeuden väliaikaismääräystä
Koskenniemi arvioi, että oikeudelta voi kestää muutamia vuosia saada asiassa lopullinen päätös.
Merkittävämpää on kuitenkin se, että oikeus voi Etelä-Afrikan vaatimuksesta antaa väliaikaismääräyksen, jolla se yrittäisi pakottaa Israelin lopettamaan sotatoimet Gazassa välittömästi.
Väliaikaismääräyksen suhteen oikeus voi toimia hyvinkin nopeasti. Etelä-Afrikka toimitti kanteensa oikeudelle 29. joulukuuta, oikeuskäsittely alkaa 11. tammikuuta ja väliaikaismääräys voisi Koskenniemen mukaan tulla jo muutamassa viikossa.
Väliaikaismääräyksen tarkoituksena olisi estää joukkotuhonnan tapahtuminen jatkossa, vaikka vielä ei olisi ratkaisua sen suhteen, onko Israel mahdollisesti jo syyllistynyt joukkotuhontaan.
Haluaako Suomi ottaa kantaa?
Israelia vastaan nostetun tapauksen ratkaisee 15-jäseninen kansainvälinen tuomaristo, joka ei ole sidottu edustamiensa maiden kantoihin. Lisäksi mukana ovat tuomarit Etelä-Afrikasta ja Israelista.
Oikeus on periaatteessa riippumaton kansainvälisen politiikan kiemuroista ja liittolaisuuksista, mutta YK:n jäsenmaat voivat halutessaan profiloitua tukemalla ja kommentoimalla kanteita.
Koskenniemi on sitä mieltä, että Suomen pitäisi osallistua kanteen käsittelyyn ja sitä kautta korostaa tapauksen merkitystä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Suomen pitäisi valita puolensa.
– Sivuväliintulossa voitaisiin ehkä vain esittää näkökohtia, jotka liittyisivät joukkotuhontasopimuksen soveltamiseen tavalla tai toisella, Koskenniemi sanoo.
Koskenniemen mukaan Suomi voisi aktiivisuudellaan osoittaa, että se pitää joukkotuhontaa hyvin vakavana asiana.
Näin Suomi on jo tehnyt Ukrainan ajaman kanteen osalta. Ukraina on nostanut kanteen Venäjää vastaan joukkotuhonnasta samassa oikeusistuimessa.
Täsmennys grafiikan lähteisiin 12.1.2024 kello 10.55: Yle on poistettu grafiikan lähteistä, koska Yle on koostanut grafiikat Al Jazeeran, Hamasin hallinnoiman terveysministeriön ja Ukrainan hallinnon tietojen perusteella.