Tammikuinen ilta pimenee varhain.
Hyvinkään helluntaikirkossa valmistaudutaan lauluiltaan kirkkaiden valojen loisteessa.
Lavalla on lauluryhmä Nevo Diives. Nimi tarkoittaa romanikielellä uutta päivää.
Rukoukset kaikuvat ilmoille, ja pian salin täyttää hengellinen musiikki.
Kirkossa istuvat myös vastikään Hyvinkäälle muuttaneet Lindgrenit.
Viime vuonna Ruotsista kantautui jatkuvasti uutisia jengien välisestä väkivallasta. Syyskuussa Ruotsissa kuoli peräti 12 henkeä jengisodassa.
Tukholman Fruängenissä asunut Lindgrenien perhe alkoi kaivata rauhaa ja turvaa.
Sitä pystyi tarjoamaan lasten isovanhempien synnyinmaa Suomi.
Perheen noin 20-vuotiaat pojat muuttivat Suomeen edeltä. Vanhemmat tulivat perässä loppukesästä viime vuonna.
– Pojat halusivat itse muuttaa pois rikollisuustilanteen takia, Kyösti Lindgren sanoo.
Hänen mukaansa pojat itse eivät joutuneet kokemaan pahempaa väkivaltaa, mutta vaara siitä oli olemassa.
Riskinä oli myös nuorten joutuminen ongelmiin, jos he olisivat päätyneet huonoon seuraan.
– Jengiytymistä on jokaisessa pienessä kylässäkin, Lindgren sanoo.
Lindgreniä veti Hyvinkäälle uskonelämä ja paikallinen helluntaiseurakunta.
– Kesällä 2023 annoin elämäni Jeesukselle, hän kertoo.
Perheen äidille Nadja Lindgrenille muuton syy oli halu elää lähempänä lapsiaan ja lapsenlapsiaan.
Tukholman paha asuntopula tuli esteeksi, kun perheen nuorukaiset halusivat muuttaa pois kotoa omilleen. Suomessa asia järjestyi helpommin.
– Se tapahtui viikossa, kun pojat saivat oman asunnon, Nadja Lindgren kertoo.
Työpaikkojakin on Suomessa tarjolla.
– Se on ihmisestä itsestä kiinni, mihin haluaa ryhtyä, Kyösti Lindgren näkee.
Hän itse opiskelee ja parantelee papereitaan aikuisopintoja tarjoavassa Hyriassa. Myös pojat ovat aloittaneet opinnot.
Tukholma on muuttunut
Suomesta 1960-luvulta lähtien sankoin joukoin Ruotsiin muuttaneet romanit sulautuivat osaksi Ruotsin kulttuurisesti moninaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Länsinaapuri tarjosi edellytykset parempaan elämään.
Paluumuuttoilmiö viittaa siihen, että tilanne on kääntynyt toisinpäin.
Hyvinkäälle on jo vuosien ajan muuttanut romaneja Ruotsista, mutta viime syksynä saapui isompi joukko: pariskuntia ja kokonaisia perheitä.
– Helluntaiseurakunnan yhteyteen tuli 20–30 uutta ihmistä, kertoo pastori Jani Rossi.
Romaniväestön kasvu oli käsinkosketeltava seurakunnan pikkujouluissa, jonne tuli ilman varsinaista mainostamista yli 50 romania.
Rossin mukaan paluumuuttajat ovat tuoneet mukanaan uudenlaista yhteisöllisyyttä, jossa korostuu vieraanvaraisuus.
– He pyytävät usein, että tule meille syömään tai kahville. Sitten kun menemme vaimoni kanssa, niin siellä saattaa olla neljä pariskuntaa paikalla, Rossi kertoo.
Rossit ovat vastavuoroisesti kutsuneet romaneja kotiinsa vierailulle.
Yritämme auttaa avaamalla solmuja, kuten ennakkoasenteita.
Ossi Borg, seurakunnan vanhimmiston jäsen
Hyvinkäälle on myös perustettu kaupungin ja aluehallintoviraston myötävaikutuksella työryhmä, jonka tehtävä on auttaa romaneja erityisesti työllistymisessä.
– Yritämme auttaa avaamalla solmuja, kuten romaneihin kohdistuvia ennakkoasenteita, sanoo seurakunnan vanhimmistoon kuuluva Ossi Borg.
Kyösti Lindgrenin tutuista ja sukulaisista melkein kaikki ovat muuttaneet Suomeen.
– Tukholman ympäristössä ei asu enää kuin muutama familj eli perhe, jotka tiedän. Koko suuri romaniväestö on muuttanut.
Hän arvioi, että paluumuuttajia on ollut satoja 5–10 viime vuoden aikana.
Oma yhteisö seurakunnassa
Kirkkosalin edessä mikrofoniin tarttuu Seppo Nyman.
Laulussa toivotaan johdatusta satamaan läpi myrskyävän elon veden.
Nyman on Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen, jonka kokemukset naapurimaasta ulottuvat vuoteen 1977.
Hän kertoo Filadelfia-kirkosta, joka on Tukholmassa sijaitseva iso helluntaiseurakunta.
Tuohon aikaan, 1970-luvun lopulla, pastorit saarnasivat sanankuulijoille teltoissa.
Nykyään Nymanin koti on Hyvinkäällä ja oma yhteisö helluntaiseurakunnassa.
Nyman on nähnyt ruotsalaisen yhteiskunnan muutokseen huonompaan suuntaan. Hän on huolissaan nuorista.
– Tukholmaan on tullut tämä jengimaailma. Me emme tietenkään osallistu mihinkään huumemaailmaan tai muuhun, joka aiheuttaa lapsillemme tuskaa tai vaivaa, Nyman sanoo.
Tunnbrödsrullea Klaukkalassa
Hyvinkäältä hurauttaa kolmostietä pitkin Klaukkalaan noin puolessa tunnissa.
Herkullinen ruuan tuoksu johdattelee kulkijoita Dino’s grillille Klaukkalan torin laidalle.
Kojussa kokkaa ruotsalaisia grilliherkkuja hyvinkääläinen Dimitri Grönfors. Myös hän on syntynyt Ruotsissa, mutta palannut vanhempiensa kotimaahan – tosin jo yli 30 vuotta sitten.
Listalla on esimerkiksi tunnbrödsrulle, tuhti ja maukas eväs.
Se koostuu rieskasta, jonka sisällä on perunamuusia, makkaraa ja katkarapusalaattia.
Annoksen kylkeen tarjoillaan ruotsalainen kaakaopullo Pucko.
– Liioittelematta maailman paras juoma, Grönfors kehaisee.
Grillissä työskentelee nyt kaksi ihmistä. Kevättalvella sama yrittäjä avaa Hyvinkäälle kivijalkaravintolan, joka työllistää kolme lisää.
Ruotsalainen ravintola Hyvinkäällä voi lievittää paluumuuttajien Ruotsin-kaipuuta, jos joku heistä vielä sitä kokee.
Hyvinkään romanit muistuttavat mielellään yli viisisataavuotisesta historiastaan Suomessa.
– Kotimaa on aina kotimaa. Mehän tunnemme aina itsemme suomalaisiksi, vaikka me olemme mustalaisia, Seppo Nyman sanoo.
Juttuun on haastateltu myös Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n kulttuurisen moninaisuuden asiantuntijaa Anneli Weistettä.