Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian sotavoimat tekivät iskuja Jemeniin huthien hallitsemiin kohteisiin perjantain vastaisena yönä ilmasta, sotalaivoista ja sukellusveneistä.
Myös Hollanti, Australia, Kanada ja Bahrain olivat mukana operaatiossa tarjoamalla logistista, tiedustelu- sekä muuta apua.
Yhteensä kymmenen maata on allekirjoittanut lausunnon, jossa puolletaan iskuja huthikapinallisia vastaan.
Lausunnossa maat sanovat puolustavansa määrätietoisesti ihmishenkiä ja suojelevansa Punaisenmeren vesiväyliä, jotka ovat kriittisiä kaupankäynnille.
Pohjois-Jemeniä hallitsevat huthit ovat tehneet lukuisia lennokki- ja ohjusiskuja rahtialuksia vastaan Punaisellamerellä viime kuukausina.
Yhdysvallat ja Iran olivat öljyn vuoksi kauan sitten ystäviä Iranin kanssa - nyt verivihollisia. Jemenin puolesta iskuista ärähti Iran, joka tukee hutheja
Suhteet kylmenivät yli 40 vuotta sitten
Yhdysvaltain ja Iranin lämpimät suhteet viilenivät 1970-luvun lopulla islamilaisen vallankumouksen myötä, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.
Yhdysvallat oli tukenut autoritääristä shaahin hallintoa, joka vallankumouksessa joutui väistymään.
– Tuolloin Iran otti Yhdysvaltain vastaisen linjan, Dahlgren kertaa.
Ongelmia maiden välisissä suhteissa seurasi pian lisää, kun Teheranissa iranilaiset opiskelijat valtasivat Yhdysvaltain Iranin suurlähetystön vuonna 1979 ja ottivat panttivankeja.
Dahlgrenin mukaan se oli Yhdysvalloille nöyryyttävää.
Tapahtumien seuraus oli hänen mukaansa se, että Yhdysvallat teki Iranista suurin piirtein ykkösvihollisensa koko maailmassa. Lisäksi alkoi pysyvä konflikti, jonka myötä Yhdysvallat alkoi kansainvälisesti eristää Irania.
Viime vuosina maiden välisiin suhteisiin on sotkeutunut muitakin maita ja osapuolia.
Niitä ovat esimerkiksi Libanonin Hizbollah-järjestö ja -puolue, joka on keskeinen Iranin liittolainen ja operoi kansainvälisesti Lähi-idässä, sekä Hamas Gazan kaistaleella ja huthit Jemenissä.
– Yhdysvaltain politiikka Lähi-idässä sellaista, joka aiheuttaa kansalaisten parissa suuttumusta. Sitä suuttumusta Iranin liittokunta käyttää politiikassaan. Iran pyrkii olemaan Yhdysvaltain vastaisen politiikan eturintama, Dahlgren selittää.
Miten Jemen liittyy asiaan?
– Yhdysvaltain läheisin liittolainen alueella on Saudi-Arabia. Saudi-Arabia ja Iran taas ovat olleet vihollisia keskenään. Iran tukee hutheja, joka on aseistettu ryhmä ja vallassa laajassa osassa pohjoista Jemeniä. Saudi-Arabia puolestaan tuli sisällissotaan ns. laillisen hallituksen kutsumana.
Entä miten Israel vaikuttaa Iranin ja Yhdysvaltain suhteisiin?
– Paljon, koska Gazan sota on saanut laajan suuttumuksen aikaan Lähi-idässä. Se näyttäytyy tavallisen Lähi-idän ihmisen silmissä siltä, että Israel pyrkii tuhoamaan palestiinalaiset. Tämä taas on kuin lahja Iranin johtamille voimille.
Onko uskonnoilla tilanteessa merkitystä?
– Uskonnot eivät taistele keskenään. Hamas on islamistinen sunnilainen järjestö. Iran edustaa šiialaisuuden päähaaraa, ja huthit taas pienempää paikallista haaraa. Uskontoja käytetään hyväksi rekrytoinneissa ja suosion saamisessa, mutta kysymys on varsinaisesti kuitenkin politiikasta, nimenomaan valtapolitiikasta.
Voivatko suhteet huonontua siihen pisteeseen, että Yhdysvallat ja Iran joutuvat sotaan keskenään?
– Se on epätodennäköistä. Sekä Iran että länsimaat ovat yrittäneet estää Gazan sodasta alkaneen tilanteen laajenemista. Täytyy muistaa, että Iran on potentiaalinen ydinasevalta, iskeminen sinne sisältää suuria riskejä, Dahlgren arvioi.
Mitä merkitystä kaikella tällä on suomalaisille?
– Punaisenmeren tilanne vaikuttaa Suomeen hintojen nousuna, jos laivat eivät pääse kulkemaan lyhintä reittiä. Tämä tulee kansainväliselle kaupalle hyvin kalliiksi.
Onko Suomen Nato-jäsenyydellä jokin vaikutus?
– Se jää nähtäväksi, miten Suomi tulee tulevaisuudessa osallistumaan Naton kansainvälisiin operaatioihin. Suomella on kokemusta Afganistanista, joka ei ollut mitenkään onnistunut operaatio.
– Eurooppalainen terrorismi liittyy aina Lähi-idän konflikteihin. On mahdollista, että Suomeenkin tulevaisuudessa tulee terroristi-iskuja, joilla vastataan siihen, että Suomi on mukana jossain epäsuositussa operaatiossa.