BORDEAUX Loppiaisen ajan sesonkituote Ranskassa on Kolmen kuninkaan torttu, mutta tänä vuonna sitä ostaessani tuli eteeni yllättävä kysymys. Myyjä ehdotti lisäksi pullollista siideriä. On kuulemma hyvää ja tulee Bretagnesta.
Siideri on sopiva valinta mantelitäytteisen leivonnaisen kyytipojaksi, mutta en muista aikaisemmin leipomon ehdottaneen pulloa pullan kaveriksi.
Vaikka ehdotusta voi pitää asiakaspalveluna, saattaa taustalla olla myös selvästi lisääntynyt alkoholiteollisuuden aktiivisuus.
Viinintuottajien lobbauksen arvellaan myös olevan taustalla siinä, että valtio ei ole mukana noin kuudenkymmenen terveysjärjestön Tipaton tammikuu -hankkeessa. Valtio osallistuu esimerkiksi marraskuussa järjestettävään vastaavaan Kuukausi ilman tupakkaa -kampanjaan.
Ranskan kansanterveyslaitos oli tulossa mukaan alkoholin kulutusta hillitsevään kampanjaan vuonna 2020, mutta tuki peruttiin yllättäen.
Järjestöt epäilevät, että taustalla olisi jopa itse presidentti Emmanuel Macron, joka on ollut hyvin läheinen viinintuottajien kanssa. Presidentti kertoo juovansa itse viiniä ruokaillessa, minkä kiihkeimmät tulkitsevat viinin käytön edistämiseksi.
Kulutus putoaa rajusti
Viinikaupunki Bordeaux’ssa asuva 24-vuotias Florian Lauze on konkreettinen esimerkki uhasta, minkä Ranskan noin 85 000 viinintuottajaa näkevät edessään.
Hän ei ole käytä lainkaan alkoholia, koska päätti jo 9-vuotiaana elää päihteettömästi eivätkä nuoruuden kokeilut saamaan innostumaan asiasta. Maku ei ollut hyvä ja olo juomisen jälkeen huono.
– En osallistu siis tipattomaan tammikuuhun, nauraa nuorimies.
Yhä useampi nuori valitsee alkoholittoman juoman, ja muillakin käyttö on selvästi erilaista kuin aiemmilla sukupolvilla.
Lauze kertoo, että hänen isovanhempansa juovat lasin viiniä aina ruokailun yhteydessä ja isä nauttii vain viikonloppuisin.
– Ystäväni eivät enää sitäkään, vaan juovat vain illanvietoissa. Silloinkin pääasiassa olutta, koska se on kätevämpää ja edullisempaa.
Ranskassa alkoholijuomat, viini etenkin, ovat edelleen olennainen osa arkipäivää ja juhlia.
Hanhenmaksan kanssa nautitaan Sauternesia, ostereiden kanssa siemaillaan kuivaa valkoviiniä, pihviä säestää tukeva Bordeaux ja samppanja sopii jokaiseen juhlaan. Jos ruokaa on liikaa, otetaan "normandialainen reikä", pikku ryyppy calvadosta, jolloin vatsaan mahtuu lisää. Ja lopuksi konjakkia.
Viini onkin osa kansallista kulttuuriperintöä, joka määrittää Ranskan eri maakuntia. Vielä 1990-luvun alussa viiniä oli tarjolla jopa yliopistojen ravintoloissa ruokajuomaksi.
Joulun aikaan julkaistun, viiden vuoden välein tehtävän tutkimuksen mukaan 1960-luvun jälkeen ranskalaisten viininkäyttö on vähentynyt noin 60 prosenttia. Nykyisin enää 51 prosenttia yli 18-vuotiaista ranskalaisista juo viiniä.
2000-luvulla syntynyt Z-sukupolvi on kiinnostunut viinistä vieläkin vähemmän. Viinintuottajat syyttävät tästä ympäristöajattelua ja terveystrendejä.
Florian Lauzen mukaan suhtautuminen absolutismiin on muuttunut paljon ihan viime vuosina. Kun hän oli nuorempi, juomiseen lähes pakotettiin. Mutta nyt alkoholittomuus on lähinnä ilmoitusasia.
– Absolutismi herättää enää harvoin ihmettelyä.
Tilastot tukevat tätä huomiota. Tutkimuksen mukaan 19 prosenttia ranskalaisista ei käytä lainkaan alkoholia. Viidessä vuodessa määrä on kasvanut viisi prosenttiyksikköä.
Lauze kertoo myös, että "sober party" on uusi trendi. Terveydestään kiinnostuneet nuoret osaavat juhlia ilman viinaa.
Markkinointi on siirtynyt someen
Koko Z-sukupolvi ei kuitenkaan sylje lasiin, mutta käyttää viiniä selvästi eri tavalla kuin vanhempansa. Tutkimuksen mukaan 28 prosenttia nuorista juo viiniä, ja he ovat aiempia sukupolvia kiinnostuneempia siitä, miten viini on tuotettu.
Siinä missä vanhemmat ranskalaiset valitsivat viininsä suoraviivaisesti alueen ja vuosikerran mukaan, nuoret ovat kiinnostuneita rypäleistä, paikallisista olosuhteista, alkuperämerkinnöistä ja tarinoista viinien taustalla. Ekologinen tuotanto ilman tuholaismyrkkyjä on yhä tärkeämpää.
Viiniteollisuus muokkaa myös tuotteitaan nuorille sopivammiksi. Vastineena "helpommin" mukaan otettavalle oluelle saa viiniä Ranskassakin yhä useammin tölkissä.
Vaikka viiniharrastajat nyrpistävät nenäänsä alumiinitölkille, 2,5 desilitran pakkaukset ovat käteviä etenkin rose- ja valkoviineille. Viinipulloissa on puolestaan yhä enemmän kierrekorkkeja.
Viini näkyy tietysti sosiaalisessa mediassakin. Kuva- ja videopalvelu Instagram on selvästi suosituin kanava viiniä ja viinikulttuuria käsittelevien sisältöjen jakamiseen. Ei ihme, että kaikki suurimmat viinintuottajat ja -välittäjät mainostavat siellä, tuottavat sisältöä ja tukevat viini-influenssereita.
Monet nuoret tekevät myös ostopäätöksiä usein sosiaalisen median vaikuttajien suositusten mukaan. Alkoholihaittoja vastaan työtä tekevä Addictions France -järjestö vaatiikin kansanedustajilta toimia, jotta somevaikuttajien tekemä mainonta saataisiin sääntelyn pariin.
Yksi viidestä ranskalaisesta juo liikaa
Tipaton tammikuu (ranskaksi "défi de janvier", tammikuun haaste) -hankeen taustalla olevat yhdistykset muistuttavat, että vaikka kulutus laskee, on alkoholi edelleen pääsyy noin 41 000 ranskalaisen ennenaikaiseen kuolemaan. Vain tupakka on haitallisempaa tilastojen mukaan: noin 66 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.
Nuorten kohdalla kansanterveydestä kiinnostuneita huolettaa niin sanottu binge-drinking, nopea juovuksiin tuleminen, eli suomalaisittain lärvien vetäminen. Ranskassa on perinteisesti juotu vähän koko ajan, ei kerralla paljoa.
Ranska on ainakin mieltänyt olevansa maa, joka on maailman sopeutunein alkoholin käyttöön, ja jossa juominen on yleisesti ottaen hallittua. Kenties siksi yhden kuukauden juomattomuudesta ei jakseta innostua, vaikka terveydellisesti tauko olisi paikallaan kaikille.
Väkimäärään suhteutettuna ranskalaisia kaatuu enemmän alkoholisairauksiin kuin suomalaisia, vaikka kulutus henkeä kohden on samalla tasolla. Syytä kampanjointiin olisi.
Joka tapauksessa stereotyyppinen kuva ranskalaisesta baskeripäästä, joka juo punaviiniä patongin ja camembertin kanssa, on jo historiaa.
