Äänikirjojen kuuntelun hinta on painunut pohjalukemiin. Palvelut käyvät asiakkaista kovaa kilpailua alennuskampanjoilla ja pitkillä ilmaistarjouksilla.
Esimerkiksi Bookbeatilla on käynnissä kampanja, jossa uusille asiakkaille luvataan 90 päivää maksutonta kuunteluaikaa. Tilaustaan peruuttaville asiakkaille taas tarjotaan euron kuukausitilausta. Toinen äänikirjajätti Storytel myy kokeilujaksoa puoleen hintaan.
Samalla kun kuluttajat hyötyvät tarjouksista, kirjailijat saavat äänikirjakuuntelusta vain roposia.
Kun myydystä painetusta kirjasta on kaunokirjailijalle aiemmin maksettu noin kolmen euron tekijänkorvaus, kuunnellusta äänikirjasta maksetaan nyt keskimäärin vain 50 senttiä.
– Ja sehän on ihan kammottavan vähän, kun kolme euroakaan ei ole ollut fantastisen suuri, sanoo Kirjailijaliiton viestintäpäällikkö Hanna-Reetta Schreck.
Äänikirjaa pitäisi siis kuunnella moninkertaisesti enemmän kuin painettua kirjaa on ostettu, jotta tulot olisivat kirjailijalle samat.
Kustantamoille äänikirjat ovat iloinen asia
Äänikirjateollisuus on Suomen kustannusyhdistyksen tilastojen perusteella kasvattanut kustantamoiden kirjamyyntituloja. WSOY:n toimitusjohtajan Timo Julkusen mukaan se on lisännyt kustantamisen ja erilaisen kirjallisuuden mahdollisuuksia.
– Ja uusia ihmisiä on saatu kirjallisuuden pariin. Se varsinkin on iloinen asia.
Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastosta selviää, että äänikirjan osuus kaikesta kirjamyynnistä on kasvanut vuodesta 2018 vuoteen 2022 kahdesta 14 prosenttiin.
Samalla aikavälillä painetun kirjamyynnin osuus on laskenut 84 prosentista 60,5 prosenttiin. Koko kirjamarkkina on viiden vuoden seurannan aikana kasvanut noin 22 miljoonaa euroa.
Kirjailijaliiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n teettämän tulotutkimuksen mukaan kaunokirjailijoiden tulot taas ovat pienentyneet viidessä vuodessa 25 prosenttia.
Kirjailijaliiton mukaan suuri osa kirjailijoista ei tiedä hintaa, jolla kustantajat myyvät heidän teostensa oikeuksia äänikirjapalveluille. WSOY:n ja Bookbeatin edustajat eivät liikesalaisuuteen vedoten kommentoi, millä hinnalla kustantamot myyvät kirjoja äänikirjapalveluille.
Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho kertoo, että kustantamot saavat yhdestä äänikirjakuuntelusta noin 2,5 euroa, kun painetusta kirjasta kustantamolle maksetaan noin kymmenen euroa.
Laihon mukaan äänikirjojen matalammat hinnat näkyvät myös kirjailijan tilipussissa. Äänikirjoja myydään kuitenkin hänen mukaansa kolme kertaa enemmän kuin painettuja kirjoja.
Laiho ihmettelee, miksi kirjailijoiden tulot eivät parane, vaikka kirjamyyntitulot kasvavat ja kustantamot maksavat aiempaa enemmän tekijänpalkkioita.
– Siellä on kirjailijoita, jotka hymyilevät, ja sitten on niitä, joille tulee kyynel silmään, Laiho summaa.
Toisia äänikirjabisnes siis hyödyttää, kun taas toisten tulot kärsivät.
Äänikirjamarkkinoilla pärjää erityisesti juonivetoinen viihdekirjallisuus. Etenkin dekkaristit voivat hyötyä mittavasta backlistista, eli aiemmin julkaistujen kirjojen kokoelmasta.
Painetun kirjan kauppa on ollut uutuusvetoista, mutta kuukausimaksullisissa äänikirjapalveluissa tilanne on toinen. Storytelin maajohtaja Tuuva Harjanne kertoo, että yli 70 prosenttia kuuntelusta tulee backlist-teoksista.
Bookbeatin Suomen liiketoiminnan kehityksestä vastaavan johtajan Sari Forsströmin arvio on, että kirjamarkkinoilla liikkuu aiempaa enemmän rahaa, mutta se jakaantuu useamman kirjan ja kirjailijan kesken ja pidemmälle kirjojen elinkaarelle kuin aiemmin.
Kirjailijoiden rahahuolet uhkaavat kirjallisuuden tulevaisuutta
Kirjailija Salla Simukka on huolissaan äänikirjateollisuuden vaikutuksista kirjailijoiden mahdollisuuksiin ansaita kirjoittamalla.
Tekijänpalkkioiden ohella kirjailijat saavat elantonsa apurahoista. Simukka pitää epätodennäköisenä, että apurahoja nostettaisiin kompensoimaan tulojen menetystä toisaalla.
Tilanne voi johtaa siihen, että kirjoja ilmestyy harvemmin.
– On sääli, jos hyvinkin lahjakkaita tekijöitä päätyy tilanteeseen, että heillä ei ole mahdollisuutta kirjoittaa niin paljon kuin heillä olisi sanottavaa, Simukka sanoo.
Simukka itse pyrkii ostamaan kuuntelemansa äänikirjat yksittäiskappaleina, koska silloin tekijä saa siitä suuremman palkkion.
Jotkut äänikirjat ovat tarjolla vain äänikirjapalveluissa.
– Ei se kuluttajallekaan ole helppoa, vaikka haluaisi olla reilu.
Avuksi tippaus tai karenssi?
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen tarjoaa tilannetta helpottamaan tippaustoimintoa, jonka avulla kuuntelija voisi tipata kirjailijaa 1–5 eurolla.
– Tietysti rakennetta pitäisi muutenkin korjata, mutta tämä alustataloudesta (Bolt, Uber, Wolt, Foodora) tuttu järjestelmä oli[si] hyvä hätälaastari olettaen tietysti, että se menisi lähes kokonaisuudessaan kirjailijalle, Hytönen kommentoi sähköpostitse.
Salla Simukan mielestä mikä tahansa tilannetta parantava ehdotus on hyvä, mutta pitkällä tähtäimellä tippaus ei hänestä ole kestävä ratkaisu.
– Sopimukset pitäisi neuvotella kirjailijan kannalta mielekkäiksi, riippumatta haluaako joku hyväntahtoinen kuuntelija tipata.
Salla Simukka esittää toiseksi ratkaisuksi, että äänikirja julkaistaisiin vasta esimerkiksi puoli vuotta painettua kirjaa myöhemmin.
Uutuuden myynti tulisi silloin painetuista kirjoista, joiden tekijänkorvaukset ovat suurempia.
WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen suhtautuu ehdotukseen epäillen. Julkusen mukaan kustantamot olisivat jo eriyttäneet julkaisupäivät, jos se toisi kirjoille enemmän myyntiä.
– Jos me tehtäisiin kaikkien kirjojen osalta näin, tosi moni kirjailija kärsisi tulonmenetyksiä.
Paperisilla kirjoilla on edelleen vankka kannattajakunta. Viime syyskuussa Turun keskustassa liikkuneet kertoivat, nauttivatko kirjansa mieluummin lukemalla vai kuuntelemalla.