Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vaalitoimitsija voi isoissa kaupungeissa tienata presidentinvaaleissa jopa kuukauden palkan reilussa parissa viikossa. Se tosin tarkoittaa kaksitoistatuntisia työpäiviä ja vaalien jatkumista toiselle kierrokselle.
Vaalitoimitsija kohtaa äänestäjän vaalipaikalla. Hän muun muassa tarkistaa henkilötodistuksen, varmistaa äänestyksen sujuvuuden ja kirjaa tietojärjestelmään, ketkä ovat käyneet äänestämässä.
Palkat vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain. Esimerkiksi Vantaalla tienesti voi kohota yli 4 000 euroon, jos toimitsija osallistuu ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän töihin molemmilla kierroksilla.
Tampereella summa jää maltillisemmaksi, mutta voi silti parhaimmillaan lähennellä 4 000 euroa.
Vantaalainen Susanna Kallio laskeskelee, että viime kevään eduskuntavaaleissa hän tienasi suurin piirtein 1 800 euroa yhteensä ennakkoäänestyksestä ja varsinaisena vaalipäivänä.
Tällä kertaa luvassa voi olla tuplamäärä töitä ja sitä myötä rahaakin, jos vaalien toinen kierros toteutuu.
Vuorossa ovat jo neljännet vaalit, joissa Kallio työskentelee. Hän etsi alun perin äänestyspaikoilta vastapainoa päivätyölleen viestintä- ja markkinointitehtävistä.
Videolla Susanna Kallio kertoo, miksi hän vuodesta toiseen palaa vaalitoimitsijan tehtäviin.
Kallio on yleensä ottanut vaalien ajaksi lomaa tai pitänyt pois kertyneitä vapaita. Tällä hetkellä hän on lomautettuna. Sen vuoksi vaalityö tulee hänelle hyvään hetkeen.
– Raha vaikutti ehkä ensimmäisellä kerralla, kun hain. En varmaan tekisi tätä, jos ei maksettaisi mitään, mutta kyllä tämä on mielekästä hommaa ja kivaa vastapainoa normaaliarkeen.
Päivät ovat pitkiä, joten siinä mielessä työ on raskasta. Samalla Kallio pääsee kuitenkin tapaamaan ihmisiä.
– Saan kuunnella, mitä mieltä ihmiset ovat vaaleista, äänestämisestä ja muutenkin elämästä.
Voit katsoa vaalitoimitsijoiden palkkioista myös toimittaja Aliisa Ristmeren lyhyen uutisvideon:
Kunnat määrittävät palkat ja palkkiot
Ennakkoäänestyksen toimitsijat ovat vaalien ajan kuntien työntekijöitä ja saavat tuntipalkkaa.
Palkat vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi Vantaalla tuntipalkka on 17,5, Espoossa 16,5 ja Tampereella 16 euroa. Helsingissä valtaosa saa noin 18 euroa. Lisäksi jokaisella ennakkoäänestyspaikalla on vastaava toimitsija, joka saa euron-pari suurempaa tuntipalkkaa. Hänen vastuullaan ovat muun muassa käytännön järjestelyt.
Äänestyspaikkojen aukioloajat vaihtelevat, mikä vaikuttaa palkkoihin.
Pienissä kunnissa apuvoimia ei välttämättä tarvita, vaan joillain paikkakunnilla kunnan omat vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät hoitavat ennakkoäänestyksen.
Varsinaisena vaalipäivänä kullakin äänestyspaikalla toimii vaalilautakunta, jonka valitsevat poliittiset puolueet. Lautakuntien jäsenet saavat palkkion, jonka kunnanvaltuusto määrittelee.
Vantaalla monet työskentelevät sekä ennakkoäänestyksessä että varsinaisena vaalipäivänä, kertoo kaupungin vaalipäällikkö Ella Pauna. Tampereella ja Espoossa vain harva tekee molempia hommia.
Tienestiä opiskelijoille
Toimitsijan työ vaatii sitoutumista intensiiviseen hommaan viikoksi tai kahdeksi. Varsinaisten äänestyspäivien lisäksi toimitsijoiden pitää yleensä osallistua myös niitä edeltäviin koulutuksiin.
– Ennakkoäänestystoimitsijat ovat perinteisesti alasta kiinnostuneita opiskelijoita. Tampereella on paljon yhteiskuntatieteellisten alojen koulutusta ja opiskelijoita, jotka haluavat tulla konkreettisesti tutustumaan, miten vaalit järjestetään, kertoo Tampereen keskusvaalilautakunnan sihteeri Katja Korhonen.
Tampereella ja Vantaalla töihin löytyykin hyvin tekijöitä. Helsingissä hommaan on jopa tunkua.
Espoossa tilanne on toinen. Ennakkoäänestyspaikkojen toimitsijat on juuri ja juuri saatu kasaan, mutta helppoa se ei ole ollut, kertoo Espoon keskusvaalilautakunnan sihteeri Matti Aaltonen.
– Oletan, että se johtuu siitä, että tämä ei enää kiinnosta nuoria kuten ennen ja iäkkäitä alkaa jäädä pois, Aaltonen sanoo.