Tiina Hoskari kauhaisee ilmaan kimmeltävää pakkaslunta. Luonnossa viihtyvä jyväskyläläisnainen on päättänyt ottaa ilon irti elämästä ilman parisuhdetta.
Hoskarin lapset ovat jo lähes aikuisia, ja lapsiluku on täynnä. Kun hän erosi lastensa isästä kymmenen vuotta sitten, hän etsi aikansa uutta elämänkumppania. Hänen mielestään onnistuneen suhteen luominen on nykyisin vaikeaa.
Jos hän haluaisi lisää lapsia, tilanne olisi epätoivoinen. Hänellä on ollut eron jälkeen yksi pitempi parisuhde, joka päättyi arvoristiriitoihin.
– Suhteen päättymisen taustalla oli myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen haasteita. Joitakin tapailuja ja treffejäkin on ollut vuosien mittaan, mutta muun muassa toiseen kohdistuvat odotukset eivät ole kohdanneet. On ollut aika turhauttavaa, kertoo Hoskari.
Syntyvyys on laskenut reilulla kolmanneksella kymmenen vuoden aikana.
Esimerkiksi Keski-Suomessa syntyi viime vuonna 1916 lasta, kun vuonna 2021 niitä syntyi 2140. Syntyvyys laski kahdessa vuodessa peräti 10,5 prosenttia.
Rajun syntyvyyden laskun taustalla on lukuisia syitä.
Yksi syy on, etteivät parisuhteet kestä niin pitkään, että lastensaanti ehtisi tulla ajankohtaiseksi. Lapsitoiveita myös usein lykätään liikaa tai sopivaa kumppania ei löydy.
Suomessa yli 70 prosenttia alle 35-vuotiaista naisista on lapsettomia.
24-vuotias Helsingissä asuva Niko on ollut sinkkuna pari vuotta.
– Minulla on ollut kaksi parisuhdetta, jotka molemmat kestivät pari vuotta. Ne päättyivät, koska halusimme vähän eri asioita. Kuluneen vuoden ajan olen ajatellut, että olisi kivaa löytää joku.
Moni nuoren miehen lähipiirissä elää monimuotoisissa suhteissa. Usein ei edes haluta määritellä, seurustellaanko vai ei.
– Olen miettinyt paljon viime aikoina, mitä haluan. Teoriassa ajatus perinteisestä avioliitosta ja lapsista ei ahdista enää niin paljon. Toisaalta en tiedä tästä maailman tilanteesta, haluanko tänne enää lisää lapsia.
Niko ei esiinny omalla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Liiallisia toiveita kumppanista
Pari- ja perheterapian kouluttaja ja psykoterapeutti Marjo Panttila arvelee, etteivät parisuhteet kestä, koska niihin ladataan liikaa odotuksia. Oletetaan, että juuri kumppani tekee onnelliseksi ja elämästä täydellisen.
Media ja some vahvistavat vääristynyttä kuvaa.
– Helposti ajatellaan, että parisuhteessa pitäisi saavuttaa kaikki ja nopeasti. Pitäisi näyttää ulospäin aina hyvältä ja olla koko ajan onnellinen. Arki on aika tavallista ja sitten kuvitellaan, että kumppani poistaisi elämän hankaluudet, kertoo Panttila.
Pitkän tai tärkeän tunnesuhteen luominen vaatii paljon työtä, kestävyyttä ja sitoutumista. Se vie myös aikaa.
Panttilan mukaan parisuhteessa on tärkeä löytää oma tapa vuorovaikutukseen arjessa.
– Toisen huomioon ottaminen ja tunneyhteys ovat edellytys toimivalle parisuhteelle. Tarvitaan tieto, että voin luottaa kumppaniin, että hän on minua varten.
Nettideittailu este aidolle kohtaamiselle
Yksi este sopivan kumppanin löytymiselle saattaa Panttilan mukaan piillä nettideittailussa.
– Deittisovelluksissa asetettavat kriteerit ovat hyvin ulkoisia ja pinnallisia. Vaatimukset ovat usein myös kovia, eikä tutustuminen pääse netissä syventymään.
Usein aito kokemus syntyy vasta, kun ihmiset kohtaavat kasvotusten.
– Jos me tapaamme livenä, näemme silloin aika paljon toisistamme. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kehollinen läsnäolo herättää meissä monia eri asioita, kuten luottamusta ja kiinnostusta.
Kuuntele tästä Yle Jyväskylän haastattelusta, mitä psykoterapeutti Marjo Panttilan kertoo kestävästä parisuhteesta ja sen muodostamisen vaikeudesta.
Avaimet pitkään ja onnelliseen parisuhteeseen ovat Panttilan mukaan kumppanin huomioimisessa päivittäin kosketuksella tai edes lämpimällä katseella.
Olisi tärkeä myös opetella riitelemään niin, ettei toista alista tai loukkaa liikaa. Onnistumiseen tarvitaan lisäksi yhteistä tekemistä ja jaettuja unelmia.
Monta mutkaa parinmuodostuksessa
Hoskari on tyytyväinen päätökseensä lopettaa kumppanin etsiminen.
Hän on ajoittain ollut deittisovellus Tinderissä, mutta kokemukset ovat olleet lähinnä turhauttavia. Omassa tuttava- ja kaveripiirissä on toki myös onnistuneita tindermatchejä.
Hoskarin mielestä Tinderistä on tullut pelillinen viihdekeskus, jossa toisen ihmisen kohtaaminen on jäänyt taka-alalle.
– Deittisovelluksissa etsitään mielestäni usein tiedostamatta sellaista ihmistä, joka täyttäisi monenlaiset tarpeet ja odotukset yhtä aikaa. Odotukset voivat olla välillä melko epärealistisia. Pitäisi osata hyväksyä toisen epätäydellisyys.
Hoskarin mielestä deittisovelluksista puuttuvat hyvät käytöstavat sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot.
– Unohdetaan, että siellä toisessa päässä on elävä ja tunteva ihminen. Sovelluksissa törmää melko usein myös ghostaamiseen eli häivytään vain yhtäkkiä sanomatta mitään. Toiminta on hyvin tylyä ja voi haavoittaa jotakuta hyvinkin ikävästi, kertoo Hoskari.
Niko on Tinderissä, mutta ei ole siellä kovin aktiivinen. Hänen mielestään sovelluksen konsepti on vaikea, koska se perustuu ulkonäön arvottamiseen.
– Minulle ulkonäkö on harvoin ollut se, mistä ihmisessä kiinnostun. Olen kohdannut aiemminkin seurustelukumppanit luonnollisesti opintojen tai harrastuksen kautta.
Niko on käynyt kahden vuoden aikana muutamilla treffeillä. Hänestä kuitenkin tuntuu, että aina jos hän on jostain kiinnostunut, silloin toinen ei ole hänestä ja toisinpäin.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 5. helmikuuta kello 23.00 saakka.