Hiilidioksidia pitää alkaa ottaa talteen ja poistaa ilmakehästä, ja toimien pitää alkaa välittömästi EU-maissa.
Näin sanoo Euroopan johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva saksalaisprofessori Ottmar Edenhofer. Hän vieraili Suomessa eilen keskiviikkona.
Edenhoferin mukaan hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla voitaisiin ratkaista väistämätön tilanne, että Pariisin ilmastosopimuksessa sovittu 1,5 asteen raja tullaan ylittämään lähivuosikymmeninä. Maailman maat ovat sitoutuneet rajoittamaan lämpenemistä alle kahteen asteeseen.
– Olemme jo vaarallisella maaperällä. Meidän täytyy hyväksyä ylitys eli se, että lämpötila menee hetkellisesti yli 1,5 asteen. Mutta sen jälkeen meidän tehtävämme on kääntää käyrä takaisin alas, Edenhofer sanoo.
Hänen mukaansa ainoa keino kääntää käyrä osoittamaan takaisin kohti 1,5 asteen lukemaa on hiilidioksidin talteenotto. Se voidaan tehdä joko tehtaanpiipuista ennen ilmakehään päätymistä tai myöhemmin myös ilmakehästä.
Hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi meren alle. Sitä voidaan myös hyödyntää joidenkin materiaalien valmistuksessa.
Edenhoferia on syytä kuunnella tarkalla korvalla, sillä hän johtaa Euroopan unionin ilmastopaneelia. Paneelin tehtävä on antaa tieteeseen perustuvia neuvoja päättäjille eli käytännössä EU:n ilmastolakia laativalle komissiolle.
Edenhofer johtaa myös ilmastotutkimuksen huippuinstituuttia Potsdamissa.
Kysytty tutkija ehti pikavierailulle Suomeen, koska pieni, pohjoinen jäsenmaa on hänen mielestään erityisen kiinnostava. Edenhofer puhui ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC:n järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkoiltana.
Suomella on Edenhoferin mukaan käsissään ilmastokriisin ratkaisun keskeiset avaimet. Ensinnäkin Suomella on suuri luonnollinen hiilinielu ja lisäksi Suomi aikoo tehdä tulevaisuudessa hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo nostanut ilmastotoimiensa joukkoon keinon, jota Edehofer perää nyt kaikilta EU-mailta.
– Suomi on tärkeä maa hiilidioksidin poistoa koskevan teknologian ja strategian sekä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteensa vuoksi, Edenhofer sanoo.
Katso Ylen video Norjasta, jonne saatetaan tulevaisuudessa varastoida myös suomalaisten teollisuuslaitosten hiilidioksidipäästöjä:
Keskustelu hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista on ollut tähän saakka vaikea aihe muun muassa YK:n kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Niissä maailman maat linjaavat yhteisistä keinoista rajata lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Osa kunnianhimoisista maista, esimerkiksi yhtenä maaryhmänä neuvotteleva EU on pelännyt, että päästöjen talteenotto veisi huomiota niiden vähentämiseltä.
Erityisesti EU varoi esimerkiksi Dubaissa päästämästä keskustelun painopistettä hiilidioksidin talteenottoon, etteivät öljyvaltiot saisi uudesta teknologiasta perustelua jatkaa päästöjä aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden tuottamista.
Edenhofer sanoo, että maailma tarvitsee molempia keinoja, sekä päästöjen vähentämistä että niiden poistamista. Jälkimmäinen on välttämätöntä siitä huolimatta, että hiilineutraalisuus saavutettaisiin.
EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2050. Se tarkoittaa, että päästöt ja hiiltä imevät luonnolliset nielut ovat yhtä suuret.
Edenhoferin mielestä keskustelu hiilidioksidin talteenotosta, sääntelyn luominen ja erilaisten hankkeiden pilotointi pitäisi aloittaa heti.
Siihen pitäisi myös ohjata rahaa.
– Olemme jo määrittäneet hinnan päästöille EU:n päästökauppasektorilla, ja se on toiminut päästöjen vähentämisessä. Nyt pitää alkaa rahoittaa tahoja, jotka luovat hiilinieluja.
Edenhofer sanoo, että hiilidioksiidin poistamiselle voisi luoda jopa oman sektorinsa, jota olisi luontevaa kutsua vaikkapa ”planetaarisen jätteenkäsittelyn sektoriksi.”
– EU on tässä myöhässä, ei liian myöhässä mutta myöhässä, Edenhofer arvioi.
Edenhofer sanoo, ettei usko fossiilisista polttoaineista syntyvien päästöjen poistamiseen, sillä polttoaineiden käyttö voidaan lopettaa lähes kokonaan. Vaikkapa maailmalle tärkeän sementtiteollisuuden päästöistä on kuitenkin vaikea päästä täysin eroon.
Suomi taas haluaisi ottaa talteen erityisesti bioenergiasta syntyviä, puupohjaisia hiilidioksidipäästöjä. Se on paikoin tulkittu niin, että hallitus haluaa kompensoida ilmastotavoitteisiin nähden liian pieniksi kutistuneita metsänieluja.
Edenhofer sanoo, että ei halua ottaa kantaa Suomen kansalliseen ilmastopolitiikkaan. Hän kuitenkin varoittaa, ettei bioenergian käyttöä pitäisi ainakaan lisätä siitä syntyvien hiilidioksidipäästöjen talteenoton varjolla.
– Se olisi virhe. Hiilidioksidin talteenotto on lisätoimi luonnollisten nielujen rinnalla.
Ilmastopolitiikkaa jarrutellaan
Aikaa Edehoferin haastattelulle on vain puoli tuntia, sillä kansanvälinen media odottaa linjoilla jo omia kommenttejaan. Syy on tuore raportti, joka julkaistiin tänään torstaina.
Siinä Edenhoferin johtama EU:n ilmastopaneeli on arvioinut jäsenmaiden ilmastopolitiikkaa suhteessa EU:n asettamiin tavoitteisiin. Raportti lienee paneelin viimeisiä evästyksiä istuvalle komissiolle, sillä EU-vaalit pidetään tänä keväänä.
Hyvä uutinen on, että EU näyttää saavuttavan vuoden 2030 ilmastotavoitteen eli 55 prosentin päästövähennyksen vuoden 1990 tasoon nähden.
Huono uutinen sen sijaan on, että kaikkien maiden ilmastopolitiikat ovat näyttävät parhaillaan heikkenemisen merkkejä. Se vaarantaa vuosien 2040 ja 2050 ilmastotavoitteet.
Myös Suomen hallitus on jo jarruttanut muun muassa liikennettä koskevissa ilmastotoimissa.
Vuoden 2040 ilmastotavoitetta ei ole vielä virallisesti asetettu, mutta EU:n ilmastopaneeli suosittaa 90–95 prosentin päästövähennystä.
– Nyt ei saa hidastaa. Me tarvitsemme lisää ja dramaattisia keinoja, Edenhofer sanoo.
Yksi suurimpia haasteita tavoitteiden tiellä koko Euroopassa ovat Edenhoferin mukaan juuri pienenevät metsänielut. Mutta myös muilla sektoreilta liikenteestä maatalouteen puuttuu tarvittavia toimia.
Kokonaan uutena keinona EU-maiden ilmastolainsäädäntöön paneeli esittää hiilibudjettia eli tarkka määrää, kuinka paljon maat voivat vielä päästää ilmakehään hiilidioksidia.
Paneeli on laskenut, että Euroopan maiden budjetti olisi 11–14 gigatonnia vuosien 2030 ja 2050 välillä, jotta hiilineutraalius vuonna 2050 voitaisiin saavuttaa. Budjettia ei ole ehditty viedä EU:n ilmastolakiin.
Edenhofer uskoo, että Suomi voisi olla tiennäyttäjä koko Euroopassa.
– Suomi voi nostaa hiilidioksidin talteenoton kärkeen kirittää siinä muita EU-maita. Jos pystytte näyttämään, että pääsette hillineutraaliuteen oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla, koko Eurooppa katsoo teitä, Edenhofer sanoo.