Ripsiliimoille allergisoitunut ripsiteknikko Diana Grönroos oli kaksi vuotta sitten vaikean valinnan edessä. Hänen oli joko luovuttava ammatistaan tai keksittävä, miten voisi jatkaa työtään liimahöyryille altistumatta.
Alun perin Virosta kotoisin olevasta Grönroosista tuli Suomen ensimmäisiä led-pidennysten tekijöitä.
Led-pidennykset eroavat perinteisistä ripsienpidennyksestä siten, että kuidut kiinnitetään ripsiin UV LED -valon avulla. Euroopassa markkinoita valloittavan tekniikan mainostetaan sopivan myös allergisille.
Ripsiliimasta vapautuu kuivumisen aikana liimahöyryjä, jotka aiheuttavat osalle ihmisistä esimerkiksi hengitystieoireita.
– Tavallinen ripsiliima kuivuu hitaasti. Vaikka ripsiteknikko käyttäisi hoidon lopussa kuivausaineita eli bondereita, perusliimasta erittyy höyryjä hengitysilmaan koko hoidon ajan. Led-liima kuivuu valon avulla kolmessa sekunnissa, Turussa Kauneuskonttori-nimistä hoitolaa pyörittävä Grönroos vertaa.
Säteilyturvakeskus aikoo tutkia laitteita
Säteilyturvakeskus valvoo kauneudenhoitopalveluissa käytettäviä laitteita. Keskukseen tuli viime vuonna muutamia kyselyjä ripsiliimojen kovetusvalojen turvallisuudesta.
Arviointia vaikeuttaa tarkastaja Antti Latomäen mukaan se, että valmistajilta saatavat tekniset tiedot laitteista ovat lähes järjestään puutteellisia. Laitteen tiedoista puuttuu usein esimerkiksi maininta iholle kohdistuvan UV-säteilyn voimakkuudesta.
– Tämän vuoksi alkavalle vuodelle on suunnitteilla markkinavalvontaprojekti ripsiliiman kovetusvaloihin liittyen, jotta saamme jonkinlaisen varmuuden laitteiden säteilyominaisuuksista, Latomäki kertoo.
Jos kauneudenhoitopalveluissa käytetyissä laitteissa havaitaan liian voimakkaan säteilyn käyttöä, yritykselle voidaan antaa toiminnan keskeyttämispäätös. Tällaisia annetaan Latomäen mukaan vuosittain nollasta kahteen.
Aiempina vuosina keskeyttämispäätökset ovat lähes poikkeuksetta liittyneet laserlaitteisiin.
Valon osuminen silmään riski
Saatavilla olevien tietojen valossa Antti Latomäki ei pidä kovetusvaloja ”kovin vaarallisina”.
Säteilylainsäädännössä on määritelty UV-säteilylle raja-arvot, joita ei saa kosmeettisissa toimenpiteissä ylittää.
Tässä tapauksessa suurin riski on, että valo osuisi suoraan silmään. Tehokkaalla kovetusvalolla silmää suojaavat raja-arvot ylittyisivät noin kymmenessä sekunnissa. Silmän altistuminen säteilylle kasvattaa muun muassa harmaakaihin riskiä.
– Silmäluomi oletettavasti blokkaa suurimman osan säteilystä. Toinen kysymys on, onko silmän kiinni pitäminen hoidon aikana riittävä suoja, vai pitäisikö silmää suojata jotenkin muuten. Tähän kaipaisimme myös laitevalmistajien näkemystä, Latomäki huomauttaa.
Ihon altistumisesta säteilylle Latomäki ei ole kovin huolissaan.
– Säteilyn voimakkuus jää oletettavasti niin pieneksi, että esimerkiksi ihosyöpää ajatellen riski on aika minimaalinen, että se iholla mitään aiheuttaisi.
Tarjolla monenlaisia ”koneita”
Ripsiteknikko Diana Grönroosilla on kokemusta siitä, että UV-valo pelottaa asiakkaita.
Puolet hänen asiakaskunnastaan vaihtui sen jälkeen, kun hän vaihtoi pidennystekniikkaa. Vanhojen luottoasiakkaiden lisäksi hänellä käy nykyään paljon asiakkaita, jotka ovat herkistyneet ripsiliimoille.
– En voi taata, että led-pidennykset sopivat kaikille, mutta itse en ole saanut niistä allergiaoireita. Ennen tätä minulla oli jatkuvasti poskiontelontulehduksia ja flunssan oireita, Grönroos kuvailee.
Työnsä ohella Grönroos toimii myös ripsikouluttajana. Hänen arvionsa mukaan Suomessa on vasta joitain kymmeniä led-tekniikkaa hyödyntäviä ripsiteknikkoja, mutta määrä kasvaa koko ajan.
Kiinnostuksen lisääntyminen tuo markkinoille monen tasoisia tekijöitä ja laitteita.
– Näin äskettäin, että ripsiteknikkojen ryhmässä myytiin konetta, joka oli tilattu suoraan Kiinasta. Kone oli valitettavasti tarkoitettu kynsille, ei ripsille, Grönroos harmittelee.
Myös Säteilyturvakeskuksen Latomäki tunnistaa riskin.
– Yksittäisen laitteen aiheuttama altistus UV-säteilylle tulisi aina arvioida ennen laitteen hankintaa. Aina on mahdollista, että markkinoilta löytyy syystä tai toisesta tarpeettoman voimakasta säteilyä tuottavia laitteita.