Surkeejärven nimen taustalla on tarina isonvihan aikaisista kammottavista väkivaltaisuuksista

Pappi yritti turhaan paeta venäläisiä kirkkohopeat mukanaan.

Mustavalkoisessa valokuvassa kasakat ratsastavat kohti Hattulan vanhaa kirkkoa, otos Kalle Kaarnan elokuvasta Isoviha.
Otos Kalle Kaarnan 1939 ohjaamasta elokuvasta Isoviha. Kasakat hyökkäämässä kirkkoon. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
  • Regina Rask

Korpilahdella sijaitseva järvi ei nimellä koreile. Jyväskylästä noin 30 kilometriä etelään sijaitseva järvi on aikoinaan saanut nimen Surkee.

Nimen kuullessaan tietää heti, ettei tarina nimen taustalla voi olla kovin herttainen.

Surkeejärven sanotaankin saaneen nimensä Suomen historian yhdestä väkivaltaisimmista ajoista.

Isoviha oli suuren Pohjan sodan aikaan sijoittunut Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Venäläiset sotilaat ja kasakat terrorisoivat ja harjoittivat maassamme sanoinkuvaamatonta väkivaltaa.

Ehkä pahiten isonvihan aika koetteli Pohjois-Pohjanmaata, mutta verilöylyt ulottuivat aina Tornioon ja Kainuuseen asti.

Poltettu kylä on Albert Edelfeltin historiamaalaus jossa Nainen poika ja vanha mies ovat piilossa kiven takana ja kylä palaa sotajoukon toimesta.
Venäläisten harjoittaman terrorin verisin jakso koettiin vuosina 1713–1714. Albert Edelfeltin historiamaalaus Poltettu kylä kuvastaa hyvin siviilien pelkoa sodan melskeissä. Kuva: Artmedia / Alamy / All Over Press

Vankeina vietiin Venäjälle 20 000-30 000 suomalaista. He päätyivät rakennustöihin tai orjiksi. Suomalaisia päätyi orjamarkkinoille aina Intiaan ja nykyiseen Iraniin asti.

Aika oli suomalaisten siviilien kannalta... todella surkeaa.

Kuka oli kappalainen Hög?

Vanha kansa on vuosisatojen ajan kertonut tarinaa kasakoiden Surkeejärveen hukuttamasta kappalaisesta. Myös Korpilahti-lehti (2009) kertoi tarinan tapahtumista.

Hög-nimisen kappalaisen kerrotaan elelleen Korpilahden Virkamäessä paossa venäläisiä, kirkkohopeat mukanaan. Kasakat saivat hänet kuitenkin kiinni ja upottivat avantoon. Tästä onnettomasta tapahtumasta järvi sai nimen Surkee.

Kappalaisen kerrotaan ehtineen piilottaa kirkkohopeat. Niitä ei vieläkään ole löydetty.

Kuka Hög oli? Oliko häntä oikeasti edes olemassa?

Varsinkin papit venäläisten tähtäimessä

Vanhat tarinat ovat yleensä aikojen kuluessa muuntuneet tai hämärtyneet. Usein niissä on kuitenkin säilynyt myös oikeaa tietoa.

Suur–Jämsän historia tietää kertoa, että Jämsän kirkkoherra Stefan Sylvester yritti isonvihan aikana kätkeä kirkon hopeita ja että venäläiset tappoivat Jämsän kappalaisen Stefan Svanstrupen, tosin metsään.

Venäläiset kiduttivat mielellään nimenomaan pappeja saadakseen selville, missä kirkkojen aarteet olivat. Luterilaisina suomalaiset myös edustivat venäläisten mielestä väärää kirkkokuntaa eikä pappien tappaminen heidän näkökulmastaan liene ollut anteeksiantamaton synti.

Kirkonkirjatkin hävityksen kohteena

Sylvesterin ja Svanstrupen ohella Suur-Jämsän historia mainitsee myös Korpilahden Surkeejärveen hukutetun Hög-nimisen kappalaisen, mutta toteaa, ettei todisteita tästä tapahtumasta ole löydetty.

Tuon ajan asutuksesta kertovat henki-ja maakirjat ovat vähissä ja eikä kirkonkirjojen kuolleiden luettelojakaan juuri ole säilynyt. Monet kirkonmiehet olivat paenneet Ruotsiin tai kuolleet. Seurakunnallinen kirjanpito oli pitkiä aikoja retuperällä. Venäläiset ryöstivät Suomesta myös kirkonkirjoja ja niitä katosi tulipaloissa.

Ehkä maininta kappalainen Högistä katosi Venäjälle tai nousi savuna ilmaan.

Tarina hänestä elää kuitenkin paikkakunnalla edelleen. Kaunis Surkeejärvi kantaa kaikuja venäläismiehityksestä ja sen aikaisista onnettomista tapahtumista.

Katso Puoli seitsemän -juttu Surkeejärven tapahtumista.

1714 tapahtui Hailuodossa isonvihan suurin yksittäinen veriteko. Kirvein varustautuneet kasakat tappoivat yhdessä yössä 800 suomalaista.