Ammattiin opiskelevien tutkintoihin kuuluu olennaisena osana työpaikalla tapahtuva harjoittelu.
Opintopolkuja henkilökohtaistetaan entistä enemmän, ja työelämässä tapahtuva oppiminen on tärkeässä roolissa, muistutetaan opiskelijoita ja yrityksiä yhdistävästä Amisrekry-palvelusta.
Harjoittelupaikkojen löytäminen on kuitenkin työlästä.
Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea ja alakohtaisesti. Esimerkiksi rakennusalalla harjoittelupaikkojen löytäminen on ollut rakennusteollisuuden vaikeuksien vuoksi hankalaa, mutta sosiaali- ja terveysalan paikkoja on paremmin.
Lisäksi isompiin yrityksiin saattaa päästä helpommin, ja pienemmistä yrityksistä harjoittelupaikkaa on vaikeampi saada.
Suomen ammattiin opiskelevien liiton SAKKI ry:n puheenjohtaja Patrik Tannerin mukaan tämä voi aiheuttaa haasteita tulevaisuudessa.
– Mikäli ei pääse näkemään käytännössä pienyrittäjän arkea, se voi vaikuttaa nuorten kiinnostukseen ja halukkuuteen yrittäjyyttä kohtaan.
Oppilaitokset järjestävät korvaavia opintoja, jos harjoittelupaikkaa ei löydy.
– Tässä haaste on se, että valmistuessa ei välttämättä ole samantasoista ammattiosaamista, mikäli käytännön työ kentällä on jäänyt kokematta, pohtii Tanner.
Amisrekry-palvelun toimitusjohtaja Sanna Järvinen ymmärtää, että opiskelijan ottaminen harjoitteluun vaatii etenkin yksinyrittäjältä panostamista opastamiseen. Hän muistuttaa kuitenkin, että oppilaitokset ovat yrittäjien apuna.
Harjoittelupaikkoja toivotaan ja tarvitaan kaikenkokoisiin yrityksiin. Opiskelijoille ne ovat usein väylä myös työllistymiseen.
– Yritykset käyttävät ehdottomasti liian vähän hyödyksi tätä mahdollisuutta, jonka avulla ne pystyisivät rekrytoimaan työvoimaa jo hyvin aikaisessa vaiheessa, Järvinen sanoo.
Pienen yrityksen haasteet
Pienelle yritykselle harjoittelijan ottaminen ei aina ole itsestäänselvää. Muutaman työntekijän yrityksessä tai yksinyrittäjää harjoittelijan ottaminen mietityttää.
Eija Torvi-Storm on pitänyt parturi-kampaamoa Vaasassa jo lähes 40 vuotta.
Hän ei enää ota liikkeeseensä harjoittelijoita, vaikka vuosien ajan tarjosikin opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Yhtenä syynä ovat pienet tilat.
Torvi-Storm on pohtinut myös vastuuta, jonka ohjaaja joutuu ottamaan opiskelijan laajasta näyttökokeesta.
– En halua ottaa vastuuta siitä, että arvostelen hänen työtään. Minun mielestäni se on opettajan tehtävä.
Näyttökokeet voitaisiin Torvi-Stormin mielestä tehdä esimerkiksi oppilaitosten opetuskampaamoissa.
Tulevaisuuden työvoimaa
Suuremmissa yrityksissä harjoittelijoita varten on usein oma yksikkönsä, joka hoitaa rekrytoinnit.
Wärtsilä on maailmanlaajuinen konserni, jolla on Suomessa tuhansia työntekijöitä ja myös sen kesäharjoittelijatarve on suuri: yrityksellä on parhaillaan haku päällä sadoista harjoittelijoista.
Nyt harjoitteluun haetaan niin toisen kuin kolmannenkin asteen opiskelijoita.
Harjoittelijarekrytoinneilla katsotaan jo tulevaan, kertoo henkilöstöjohtaja Leila Slotte-Palmula.
– Nähdään, että kilpailu työvoimasta on kovaa ja me tarvitsemme nämä työntekijät. Haluamme näyttää mikä Wärtsilä on, jotta meillä riittää työvoimaa myös jatkossa.
Noin puolet harjoittelijoista jatkaa Wärtsilässä erilaisissa työsuhteissa, kertoo yrityksen HR-asiantuntija Matilda Viitasalo.
– He tulevat osa-aikaisiksi tai tarvittaessa opiskelujen ohella töihin kutsuttaviksi.
Hyvä tapa oppia työ
Parikymppinen opiskelija Aurora Ojala on tullut Wärtsilään ensin kesäharjoittelijaksi HR-yksikköön. Nyt hän tekee vastaavia tehtäviä opiskelujen ohessa.
Ojala pitää työpaikalla tapahtuvaa harjoittelua hyvänä tapana oppia työ ja ”talon tavat”.
– Tuntuu, että paljon enemmän oppii tekemällä ja virheistäkin välillä kuin ihan tutkinnolla suoranaisesti.