Loppiaisaattona Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen antoi tiedotteen, joka levisi uutispommina: Sierilän vesivoimalan rakentamisesta Kemijokeen Rovaniemelle luovutaan.
Sierilästä luopumisen syy oli yhtä yllättävä kuin itse uutinenkin: luvan saanut voimala ei olisikaan kannattava. Syytä yhtiö vyörytti pitkään jatkuneelle lupaprosessille, väittäen sen nostaneen hankkeen hintaa.
Sanomalehti Lapin Kansa tiesi pian kertoa, että luopumisesta olivat päättäneet yhtiön hallituksessa Fortumin, UPM:n ja Helsingin energia Helenin edustajat, joilla on enemmistö hallituspaikoista.
Fortumin haluttomuus Sierilän vesivoimalaitoksen maksajaksi paljastuu Yle Lapin näkemästä viestistä, jonka Kemijoki oy:n hallitus lähetti yhtiön osakkaille viime marraskuussa.
Fortumin kanta ei ole lopullinen, paljastaa Ylen näkemä viesti
Marraskuisen viestin allekirjoittajana on Kemijoki oy:n hallituksen puheenjohtaja Simon-Erik Ollus. Hän kuuluu Kemijoki oy:n suurimman vesivoimaosakkeiden omistajan, pörssiyhtiö Fortumin ylimpään johtoon.
Olluksen viestissä sanotaan, että Kemijoki oy:n hallitus on yksimielisesti päättänyt pyytää yhtiön johtoa aloittamaan valmistelun Sierilästä luopumisesta.
Heti perään Ollus kuitenkin kirjoittaa, että ”yhtiö odottaa edelleen päätöstä mahdollisesta energiatukiasetuksen muutoksesta, investointituesta ja kiinteistöverohuojennuksesta.”
Olluksen toteamus valtiontukien ja Rovaniemen kaupungin kiinteistöverohelpotuksen odottelusta osoittaa, ettei Fortumin kanta ollut lopullinen. Fortum voisi siis muuttaa kantaansa, jos valtiontukea tulee ja päättää, että Sierilä rakennetaan sittenkin.
Samalla viesti paljastaa Kemijoki oy:n osanneen odottaa energiatuen avautumista vesivoimalle.
Yle Lappi uutisoi energiatuen junailusta: kuinka Kemijoki oy oli osannut hakea tukea jo viime syyskuussa, vaikka valtioneuvosto avasi tuen vesivoimalle vasta joulukuussa.
Energiatuesta vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on Sierilän luopumisilmoituksen jälkeenkin pitänyt energiatuen antamista Sierilälle mahdollisena.
Valmiutta Sierilän rakentamiseen on pidetty yllä jo kaksi viikkoa luopumistiedotteen jälkeen myös siten, ettei Kemijoki oy ole peruuttanut valtiontukihakemuksia eikä Sierilän ympäristöasioihin liittyviä lupahakemuksia, jotka ovat vireillä Lapin ely-keskuksessa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.
Kysyimme Kemijoki oy:lta, onko se peruuttanut Sierilään liittyvät vireillä olevat lupahakemukset ely-keskuksessa ja avissa. Johtaja Tarja Zitting-Huttula vastasi sähköpostitse, että päätökseen liittyvät ilmoitukset eri tahoille tehdään asianmukaisella tavalla.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolestaan kommentoi tiistaina, ettei sen tietojen mukaan Sierilän hankkeen käynnistämiselle ja toteuttamiselle vesitalouslupien edellyttämässä aikataulussa ole enää edellytyksiä. Luvan jatkoaika töiden aloittamiselle vanhenee toukokuussa. Samalla se totesi, ettei valtiolla ole edellytyksiä uusiin toimenpiteisiin asiassa.
Talouspoliittisen ministerivaliokokunnan puheenjohtaja on pääministeri Petteri Orpo ja jäseninä ministerit Sari Essayah, Ann-Maj Henriksson, Antti Häkkänen, Riikka Purra, Ville Tavio ja Elina Valtonen. Energiatukea Kemijoki oy:lle Sierilä-investointiin mahdollistanut ympäristöministeri Mykkänen ei kuulu talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan, joka nyt näyttää laittaneen valtio-omistajan puolesta pisteen Sierilän voimalahankkeelle.
Fortum haluaisi maksattaa Sierilän mieluummin veronmaksajilla
Palataan vielä Ylen näkemään viestiin. Siinä lukee, että osakkaista Fortum, UPM ja Helen ”eivät kannata Sierilä-hanketta ja investointia”. Lisäksi viestissä todetaan, että ”Sierilä-investointi tulee vesiosakkaiden maksettavaksi, osana sähkön hintaa, tulevien vuosikymmenten aikana”.
Vesivoimaosakkaat saavat Kemijoki oy:n tuottaman sähkön edulliseen omakustannushintaan ja myyvät sen voitolla markkinoille. Tämä johtuu Mankala-periaatteesta.
Sierilän maksajina Fortum ja kumppanit joutuisivat siis tinkimään vuosikymmenien tuottoisasta rahasammosta.
Sierilä-investointi olisi Kemijoki oy:n kulu ja siis söisi Fortumin, UPM:n ja Helenin nauttiman halvan sähkön tuomaa etua, kun investointi pitäisi maksaa Kemijoen voimaloiden sähkötuloilla. Siksi Fortum ei halua maksaa Sierilää, vaan haluaisi maksattaa siitä merkittävän osan veronmaksajilla.
Ylen näkemässä viestissä selostetaan Kemijoki oy:n osakaskyselyn tulokset Sierilän kannatuksesta. Sierilän investointia kannattivat koko osakepääomasta enemmistön (62,7 prosenttia) omistavat Suomen valtio, Lapin sähkövoima oy, Ounastuotanto oy ja Neve oy.
Sen sijaan vesivoimaosakkaiden ratkaiseva enemmistö eli Fortum, UPM ja Helsingin energia Helen olivat luopumisen kannalla. Niiden osuus vesivoimaosakkeista on lähes 90 prosenttia.
Fortum ja Kemijoki vaikenevat
Kysyimme sähköpostilla Kemijoki oy:n hallituksen puheenjohtajalta, Fortumia edustavalta Simon-Erik Ollukselta, vieläkö Fortum voisi lämmetä Sierilän investoinnille, jos valtiontukea tulee?
Kysyimme myös, miksi vesivoimaosakkaat eivät ole halukkaita rahoittamaan Sierilän voimalaa, vaikka ovat hyötyneet vuosikymmenet Mankala-yhtiö Kemijoen halvasta sähköstä?
Kysyimme asiaa Fortumilta siksi, että se on ylivoimaisesti suurimpana vesivoimaosakkaana (63,7 prosenttia) tosiasiallinen vallankäyttäjä Kemijoki oy:ssä.
Ollus ja Fortum eivät halunneet vastata kysymyksiin.
Fortumin viestintäosaston mukaan Fortum ei kommentoi osakkuusyhtiöiden asioita, vaan asiasta pitää kysyä Kemijoki oy:ltä.
– Yleisellä tasolla voimme kuitenkin todeta, että Kemijoki Oy:n hanke rakentaa uusi Sierilän voimalaitos oli Fortumin vahvuuksien ja strategian näkökulmasta erittäin kiinnostava. Näimme hankkeessa kuitenkin etenkin kannattavuuteen ja aikatauluun liittyviä epävarmuuksia ja riskejä. Ja kuten Kemijoki omassa viestinnässään toteaa, investointikustannus on noussut pitkään johtuneen luvitusprosessin takia erittäin merkittävästi, kommentoi Antti-Jussi Vesa Fortumin viestintäosastolta.
Kemijoki oy ei paljasta miten ja kenen äänillä Sierilästä luopuminen päätettiin.
– Emme viesti yhtiön hallituksen päätöksistä. Olemme tiedottaneet sidosryhmillemme ja tiedotusvälineille yhtiön tekemästä luopumispäätöksestä 5.1.2024, vastasi johtaja, Tarja Zitting-Huttula Kemijoki oy:stä.
Hallintoneuvoston vastarinta
Hallituksen marraskuisesta yksimielisestä, mutta tukia odottelevasta luopumispäätöksestä kerrottiin joulukuussa Kemijoki oy:n hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto nousi lähes yksimieliseen vastarintaan.
Kemijoki oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajan, rovaniemeläisen kansanedustajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan yhtiön hallitus oli keskustellut marraskuussa Sierilän tilanteesta, mutta ei vielä tehnyt lopullista päätöstä.
Ojala-Niemelän mukaan hän kutsui hallintoneuvoston koolle 14. joulukuuta. Samana päivänä valtioneuvosto avasi ministeri Mykkäsen esityksestä energiatuen myös vesivoimaloille.
– Kokouksessa hallintoneuvosto ohjeisti hallitusta niin, että Sierilän hanke pidetään käynnissä. Kokouksessa päätöksestä jätettiin yksi eriävä mielipide, vastaa Ojala-Niemelä.
Eriävän mielipiteen jätti Ojala-Niemelän mukaan vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen.
Valtion energiatuen vaatimisen lisäksi Kemijoki oy on vaatinut Rovaniemeltä voimalan kiinteistöveron alentamista, ehtona Sierilän voimalan rakentamiselle. Ojala-Niemelän mukaan kiinteistöveron alennustoive torjuttiin.
Hallintoneuvoston jäsenen, rovaniemeläisen kansanedustajan Markus Lohen (kesk.) mukaan kiinteistöverohuojennuksen ottivat esiin jotkut hallituksen jäsenet, mutta kukaan ei huojennusta vaatinut.
Sierilän vesivoimala olisi tullut Rovaniemelle. Voimalaitosta kannattavien rovaniemeläisten poliitikkojen keskeinen perustelu on ollut voimalan kaupungille maksama 2,5 miljoonan euron kiinteistövero.