Sotilaallinen toiminta on kiihtynyt arktisella alueella viime vuosina selvästi. Presidentti Sauli Niinistön näkemyksen mukaan Venäjän toiminta on odotettua ja siihen Nato myös vastaa.
Niinistö kertoi näkemyksistään vierailulla Sodankylän Jääkäriprikaatissa. Ilmatorjuntaan ja arktiseen koulutukseen keskittynyt Jääkäriprikaati on puolustusvoimien pohjoisin joukko-osasto.
Venäjä on jatkanut pohjoisrannikkonsa ja Jäämeren saarten määrätietoista sotilaallista varustelua koko 2000-luvun. Hyökkäyssota Ukrainassakaan ei ole heikentänyt sen sotilaallista voimaa pohjoisessa, arvioi Tanskan tiedustelupalvelu tuoreessa raportissaan. Pommikoneisiin, sukellusvenekalustoon, hävittäjiin ja ydinaseisiin perustuva voima on entisellään, vaikka Venäjän maavoimien sotilaita onkin kuollut tai haavoittunut Ukrainassa sadointuhansin.
– Varmasti totta on, että Venäjä kiinnittää paljon huomiota arktiseen ja erityisesti Murmanskiin. Sen sukellusvenefasiliteetit ovat heille keskeinen kehittämisen kohde. Toisaalta siinä ei ole mitään uutta, kyllä se on tiedetty pitkään. Ja vastavuoroisesti tietenkin Nato-maat tarkkailevat omia kykyjään, Niinistö sanoo.
”Kyllä täällä läsnäoloa riittää”
Tanskalaisraportissa arvioidaan Venäjän myös jatkavan varustelua ja esimerkiksi Suomen rajan tuntumassa olevien tukikohtiensa laajentamista. Niinistön mukaan Suomen puolustuksessa on huomioitava se, että ”naapuri rakentaa lisää”. Tulisiko Suomen pohjoisia tukikohtia siis vahvistaa ?
– En usko, että ihan välittömiä tarpeita on. Täällähän on Jääkäriprikaati, joka on varsin suorituskykyinen. Ja toisaalta pohjoinen alue tulee varmasti olemaan harjoitusten kannalta hyvin mielenkiintoinen muillekin, joten kyllä täällä läsnäoloa riittää, Niinistö totesi varusmiesten ympäröimänä keskellä Pittiövaaran lumista metsää.
Tanskalaisraportin mukaan Venäjä katsoo Suomen Nato-jäsenyyden kasvattaneen merkittävästi uhkaa Pohjoisen laivastonsa tukikohtia kohtaan. Niihin varastoitujen ydinaseiden suojelu on Venäjälle ensisijaisen tärkeää, samoin reitin turvaaminen Pohjois-Atlantille.
– Varmasti tämänkin tyyppistä ajattelua saattaa Venäjällä olla. Mutta minä vain toistan sen, että Suomi maksimoi turvallisuutensa eikä se ole keneltäkään pois.
Puolustusvoimien vuoden tärkein harjoitus pohjoisessa
Samaan aikaan Nato on lisännyt tuntuvasti sotaharjoituksia arktisella. Viime vuonna se harjoitteli pohjoisen alueen puolustusta yli 20 000 sotilaan voimin Pohjois-Norjassa. Tämän vuoden maaliskuussa harjoitus laajenee myös Suomen ja Ruotsin pohjoisosiin sekä pohjoisille merialueille, joilla operoidaan sota-alusten lisäksi myös lentotukialuksin ja sukellusvenein.
Harjoitus on Suomen puolustusvoimien toimintakyvyn kannalta vuoden tärkein. Se on myös osa tällä viikolla alkavaa Naton suurinta sotaharjoitusta vuosikymmeniin. Ruotsalaismedian mukaan harjoituksessa simuloidaan Venäjän hyökkäystä Suomeen.
Pohjoisen Skandinavian maa- ja ilmatilan haltuunoton on arvioitu kiinnostavan Venäjää tilanteessa, jossa Nato ja Venäjä ovat sodassa, ja Venäjä etsii keinoja suojella ydinaseitaan.
Omaa kieltään turvallisuustilanteen heikentymisestä kertovat Norjan puolustusvoimien komentajan kommentit viikonloppuna. Hänen mukaansa Norjalla on korkeintaan muutamia vuosia aikaa varustautua Venäjän uhkaa vastaan. Myös ruotsalaisia on varoitettu siitä, ettei sodan leviäminen Ruotsiin ole poissuljettua.
Niinistö näkee mielipiteiden joidenkin osalta muuttuneen 360 astetta vuoden takaisesta, jolloin Venäjän vielä arvioitiin olevan heikko. Hänen mukaansa yhä useammat ovat havahtuneet siihen, mihin Suomessa on varauduttu pitkään.
– Me olemme kaiken aikaa olleet tarkkaan valveilla. Ennen kaikkea perinteemme asevelvollisuudesta on vahvasti tukemassa suomalaista puolustusta. Nyt pitkin Eurooppaa on pikkuhiljaa herätty siihen, että ehkä rauha ja leppoisat olot eivät ole ikiajoiksi itsestään selviä.
Presidenttiehdokkaat erimielisiä pysyvistä Nato-joukoista
Venäjä on Putinin aikana ottanut uudestaan käyttöön kymmeniä neuvostoaikaisia tukikohtia ja kunnostanut niitä. Tukikohtiin on tuotu tutka- ja ilmatorjuntajärjestelmiä ja sotilaslentokenttiä on kunnostettu niin, että ydinkärjillä varustettuja risteilyohjuksia kantavat pommikoneet voivat lentää niiltä. Suomea lähin pommikoneiden käyttämä sotilaskenttä on Olenogorskissa, josta on matkaa Suomen rajalle 150 kilometriä.
Suomen ja tulevaisuudessa myös Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa merkittävästi Naton vastapelotetta arktisella alueella; maalla, merellä ja ilmassa.
Jääkäriprikaati Sodankylässä ja Rovaniemellä sekä Lapin lennosto Rovaniemellä kuuluvat tukikohtiin, jotka puolustusyhteistyösopimus DCA:n myötä avautuvat myös amerikkalaisjoukkojen käyttöön. Ne voivat varastoida tukikohtiin aseistustaan ja kalustoaan.
Kysymys ulkomaisten sotilaiden, siis pysyvien Nato-joukkojen sijoittamisesta Suomeen jakaa presidenttiehdokkaiden mielipiteet. Vain kokoomuksen Alexander Stubb kannattaa pysyvien joukkojen sijoittamista. Muut eivät näe sitä tällä hetkellä ajankohtaisena.
Norja ei ole halunnut pysyvä Nato-joukkoja alueelleen, mutta sopi Britannian kanssa kymmenen vuoden määräajalla toimivasta Britannian merivoimien sotilastukikohdasta Pohjois-Norjassa.