Suomessa on lisääntynyt ilmiö, jossa ihmiset ilmoittautuvat tapahtumaan, mutta eivät ilmestykään paikalle.
Keskuskauppakamarin palvelujohtaja Mari Hakkarainen kertoo, että tilaisuudesta saattaa jopa kolmasosa ilmoittautuneista jäädä pois.
Tämä aiheuttaa tilaisuuden järjestäjälle sekä kustannuksia että tuottaa ruokahävikkiä. Lisäksi järjestäjälle voi tulla paha mieli.
– Ihminen ei välttämättä ymmärrä tilaisuuteen ilmoittautuessaan, että joku todella odottaa häntä paikalle, Hakkarainen kertoo.
Erityisen ikävää tilanteessa on Hakkaraisen mukaan se, jos haamuosallistujat vievät paikan ihmisiltä, jotka oikeasti olisivat halunneet tulla paikalle.
Ymmärrämme
Etelä-Karjalan kauppakamarin palvelupäällikkö Marjo Okko ymmärtää hyvin, miksi ihmiset eivät kykene kaikkiin tapahtumiin osallistumaan.
Okko pohtii, että koronasta johtuva työelämän muutos on saattanut vaikuttaa ilmiön yleistymiseen.
– Webinaarit yleistyivät huomattavasti ja niistä on melko helppoa jäädä pois. Ihmiset ovat myös tarkempia siitä, että eivät tule paikalle flunssaoireisena, mikä on hyvä asia.
Useat työntekijät päättävät vasta työpäivän aamuna, millaisen työpäivän he haluavat pitää.
Poisjääminen aiheuttaa Kauppakamarille kuitenkin aina kustannuksia.
Marjo Okko kertoo, että Etelä-Karjalassa tapahtumista poisjääntiprosentti on kymmenen. Se voi aiheuttaa järjestäjälle useiden tuhansien eurojen häviötä.
Kauppakamari onkin alkanut lähettää osallistujille muistutusviestejä, mikä onkin laskenut ohareiden määrää.
Suurin ongelma on kuitenkin Okon mukaan ohareista johtuva ruokahävikki, josta hänen mukaansa pitäisi puhua enemmän.
Tuntuu pahalta laittaa ruokaa roskiin
Koronasta kärsineet ravintola-alan yritykset eivät kykene muuttamaan yritystilaisuuksien ruokamäärää viime tipassa.
Lappeenrannassa toimivan ravintola Kehruuhuoneen keittiövuoropäällikkö Jenni Partanen kertoo, että he pyrkivät pitämään hävikin minimissä. Silti haamuosallistujat aiheuttavat ruokahävikkiä myös Kehruuhuoneella.
Partanen kertoo, että ajoissa peruutetut osallistumiset vaikuttavat suoraan hävikin määrään.
– Kun saamme ilmoituksen ajoissa, pystymme paremmin reagoimaan siihen.
Onko syynä itsekkyys?
Tampereen yliopiston professori Anne Mäkikangas arvelee, ettei ohareita voi selittää yksiselitteisesti ihmisten itsekkyydellä tai laiskuudella.
– Pääasiallinen syy on mielestäni työkiireet. Ihminen saattaa olla myös kuormittunut työssään, eikä jaksa tulla paikalle.
Mäkikankaan mukaan työelämä on muuttunut, eikä tapahtumiin osallistuja välttämättä tiedosta paikalle saapumisen tärkeyttä.
– Pohdimme kenties enemmän sitä, onko jostain tilaisuudesta minulle juuri henkilökohtaista hyötyä.
Unohdettu yhteisöllisyys
Mäkikangas ymmärtää, että oharit voivat aiheuttaa tapahtumanjärjestäjille mielipahaa ja lisäkustannuksia. Yhteisistä tilaisuuksista on kuitenkin myös hyötyjä, joita työntekijä ei välttämättä osaa kiireen keskellä nähdä.
– Yhteiset tilaisuudet on tärkeitä kohtaamisen paikkoja, joissa voi hieman hengähtää. Ne saattavat luoda myös uusia ideoita.
Tällaisista tapahtumista poisjäänti voi aiheuttaa negatiivisia seurauksia kaikille.
Mäkikangas suosittelee laatimaan työkalenterin niin, ettei tule sopineeksi useita tapahtumia päällekkäin. Työnantajia hän taas suosittelee pohtimaan tapahtumia merkitysten kautta.
– Merkityksellisempiä työntekijöille ovat tapahtumat, joissa ihmisille ei vain tiedoteta asioista, vaan ihmiset tuntisivat, että heidän osaamistaan hyödynnetään ja osallisestaan. Yhteinen asioiden prosessointi lisää mielenkiintoa.