Pieni syyhypunkki ei lähde pois siihen yleisesti käytetyllä voiteella, sanoo lääkäri

Syyhytartunnat ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Viime vuonna tartuntoja oli Suomessa jo ainakin 37 000, kun ennen koronaa niitä oli vain noin 7 000.

Syyhyn aiheuttamaa ihottumaa vauvan iholla.
Kuvassa syyhypunkki on kaivanut väyliään vauvan ihoon. Kuva: AOP
  • Reeta Cremin
  • Petra Ketonen
  • Lotta Sillanmäki

Syyhyä on vuosia usein hoidettu apteekista ilman reseptiä ostettavilla kalliilla syyhyvoiteilla. Tammikuussa kerrottiin, kuinka sitkeä syyhy on ajanut ihmisiä varastamaan voiteita apteekista.

Syyhypunkin hoito apteekin ilman reseptiä saatavilla syyhyvoiteilla on kuitenkin jopa turhaa. Näin kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS:n) ihotautiklinikan ihotautilääkäri Janne Räsänen.

– En sano, että permetriinivoidehoito on kaikilla tehoton, mutta se on epävarma ja syyhy on todella ikävä tauti. Sen takia se kannattaa hoitaa heti paremmilla lääkkeillä.

Myös syyhyä sairastavan perheenjäsenille ja muille läheisille Räsänen kertoo kirjoittavansa nykyään syyhylääkkeet syyhyn hoitoon.

Räsänen on yksi Suomen johtavista syyhyasiantuntijoista.

Hän kertoo, ettei uuden tiedon valossa juurikaan käytä permetriinivoidehoitoa enää omilla potilaillaan.

Syyhy on syyhypunkin aiheuttama tauti, joka saa ihon kutisemaan.

Räsänen arvioi, että syyhyn lisääntymiseen on pääasiassa kaksi syytä. Merkittävin syy on, että syyhyä aiheuttava syyhypunkki on kehittänyt itselleen vastustuskyvyn syyhyn parantamiseen käytettävää permetriinivoidetta vastaan. Kaikki apteekin itsehoitohyllyn voiteet ovat näitä voiteita, Räsänen sanoo.

– Meillä on vastaanotolla ollut lukuisia tapauksia, joissa syyhy ei parane permetriinillä. Vaikka on yritetty useamman kerran, syyhy ei vain mene pois.

Räjähdysmäinen kasvu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) mukaan vuonna 2020 syyhytartuntoja oli noin 7 000 vuodessa, ja sitä ennen myös samoissa luvuissa, mutta vuonna 2022 syyhytartuntoja on kirjattu jo 37 000. Tilastoissa näkyy vain lääkärin toimesta tilastoidut tapaukset.

– Tartuntojen kasvu on ollut räjähdysmäinen. Myös täällä meillä Pirkanmaalla, kertoo ihotautilääkäri Janne Räsänen.

Räsäsen mukaan vielä ennen koronavuotta 2020 heidän ihotautiklinikallaan hoidettiin 50–70 syyhypotilasta vuodessa. Vuonna 2022 luku oli 180.

Syyhyvoiteiden teho vain 30 prosenttia

Räsänen kertoo, että muun muassa Italiassa ja Espanjassa on viime vuosina saatu tutkimusnäyttöä, että syyhypunkin karkottamiseen käytettävän permetriinivoiteen teho on vain noin 30 prosenttia.

Itävallasta taas on Räsäsen mukaan tullut tieto, että syyhyä aiheuttavasta syyhypunkista tehdyissä geenianalyyseissa todettiin lähes kaikilla punkeilla, 97 prosentilla, geenimutaatio siinä kohdassa, johon permetriini vaikuttaa.

Toisena mahdollisena syynä valtavaan syyhybuumiin Räsänen pitää koronan vaikutuksia.

– Kun koronan aikana oli sulkuja, eivätkä ihmiset hakeutuneet hoitoon, on perheissä, kouluissa ja päiväkodeissa syntynyt enemmän tartuntaketjuja, joita nyt vasta puretaan pois.

Vasta vuosi sitten Suomeen tuli uusi hoitosuositus syyhyyn. Uuden eurooppalaisen suosituksen mukaan myös syyhyä sairastavan läheiset tulee hoitaa tartunnan estämisen takia yhtä aikaa kahteen kertaan. Aiemmin suositus oli lähiomaisille vain kerran. Osa lääkäreistä voi vielä suositella syyhyä sairastavan läheisille voidehoitoa.

– Ei permetriinivoidetta ole enää mitään mieltä käyttää, koska koko perhe ei sillä parane varmuudella. Minä hoidan niin, että käytetään kaikille tablettia tai reseptillä saatavaa rikkivaseliinia, Räsänen sanoo.

Apua haetaan jopa hevosten lääkkeistä

Janne Räsäsen mukaan jotkut potilaat ovat hoitaneet syyhyä hevosille tarkoitetulla lääkkeellä. Sen vaikuttava aine on bentsyylibentsoaatti. Lääke on noussut esille myös netin keskustelupalstoilla.

– Sitä käytetään Keski- ja Etelä-Euroopassa reseptivalmisteena ihmisten syyhyyn ja se on eurooppalaisissa hoitosuosituksissa yksi kolmesta hoitovaihtoehdosta, Räsänen sanoo.

Suomessa sitä ei ole saatavilla ihmisille muutoin kuin erityislupavalmisteena. Räsänen ei suosittele hevosille tarkoitetun lääkkeen käyttöä, vaikka se sisältää bentsyylibentsoaattia saman verran kuin ihmisten lääkkeet.

– Tätä ei ole tutkittu ihmisillä, se on tarkoitettu hevosille.

Siivous pitää muistaa, käytti tablettia tai voidetta

Perheille tai yksittäiselle ihmiselle voidehoito on hyvin vaativa, muistuttaa tartuntataudeista vastaava lääkäri Eeva Särelä Helsingin kaupungin epidemiologisesta toiminnasta.

Myös Särelä sanoo, että suositus on, että vaikeat syyhytapaukset hoidetaan lääkärin kirjoittaman reseptin avulla.

– Tablettilääke tuskin tulee apteekkien itsehoitohyllyille, sillä sitä käytetään myös trooppisten tautien hoitoon, Särelä kertoo.

Särelän mukaan siivousohjeet ovat syyhyn hoidossa myös tärkeät ja tarkat. Kun voide tai tabletti on otettu, seuraavana päivänä pitää pestä kaikki vuodevaatteet. Lisäksi on imuroitava ja pyyhittävä kostealla rätillä kaikki huonekalut, joissa on kangaspintaa, kuten sohva.

– Jos on tekstiilejä tai liinavaatteita kaapeissa, niitä ei tarvitse pestä. Kaikki sohvat ja penkit, mihin kosketellaan, on hyvä imuroida ja pinnat siivota kuten normaalissa viikkosiivouksessa nihkeällä siivousliinalla.

Hans-Peter Schütt kärsi pitkään syyhystä puolisonsa kanssa. Hän päätti jopa ajaa itsensä lähes karvattomaksi. Se ei ole virallinen hoito-ohje, mutta tepsi hänelle. Video: Jussi Lindroos / Yle, Minna Rosvall / Yle