Helmikuun alussa astuu voimaan uusi ydinvoimalaitosten sijoittumista koskeva Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräys.
Keskeistä uudessa määräyksessä on se, että laitoksen ympärillä olevasta 5 kilometrin suojavyöhykkeestä ja 20 kilometrin varautumisalueesta luovutaan.
Suojavyöhykkeet ja varautumisalueet on toki oltava tulevissakin voimaloissa, mutta ne määritellään jatkossa tapauskohtaisesti.
Ydinvoimalaitoksia voidaan siis rakentaa lähelle asutusta eli jopa kaupungin tai teollisuuslaitoksen kylkeen, jos se onnistuu turvallisuudesta tinkimättä.
– Pienreaktorikin (eli SMR) on ydinreaktori, ja sen on täytettävä ihmisten ja ympäristön kannalta samat turvallisuustavoitteet kuin isompienkin reaktoreiden. Myös pienreaktori tarvitsee laissa edellytetyt luvat ja toimintaa valvovat suomalaiset viranomaiset, sanoo johtaja Jussi Heinonen Säteilyturvakeskuksesta.
STUK järjesti määräysuudistuksesta torstai-aamuna tiedotustilaisuuden.
Määräys ei koske nykyisiä ydinvoimala-alueita, eli niissä nykyiset rajoitukset jatkuvat.
Kunnissa kaavoitustyöt voivat alkaa
Teknologian tutkimuskeskuksesta (VTT) lähtöisin olevassa Steady Energyssä kehitetään suomalaista pienydinvoimalaa.
Uusi määräys otetaankin ilolla vastaan.
– Uudistus on tärkein yksittäinen pienydinvoiman sääntelyä koskeva uudistus. Se mahdollistaa kaukolämmön tuotantoon soveltuvien pienreaktoreiden rakentamisen kaupunkeihin, sanoo Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman.
Nymanin mukaan laitoksen kaupallinen toteutus edellyttää, että se voidaan rakentaa kaukolämpöverkon yhteyteen. Kiinteiden suojaetäisyyksien vuoksi pienydinvoimalasta kiinnostuneet kunnat eivät ole kyenneet käynnistämään laitospaikan sijoittamisen edellyttämiä kaavoitusprosesseja.
– Enää sille ei ole estettä, tie on nyt auki, Nyman sanoo.
Steady Energyn kaukolämpöreaktorit ovat saaneet jo Kuopion Energian ja Helsingin Helenin kiinnostumaan hankkeesta.
– Steady Energy on tehnyt aiesopimuksen Helenin ja Kuopion Energian kanssa enimmillään yhteensä viidentoista reaktorin rakentamiseksi. Käymme neuvotteluja myös muiden energiayhtiöiden kanssa. Tämä määräysmuutos helpottaa muidenkin mukaanlähtöä, sanoo Nyman.
”Olemme kilpailijoita edellä”
Ydinvoimalat tuottavat tyypillisesti yli 300 asteista vettä, jonka vesihöyryllä pyöritetään turbiineja ja tuotetaan näin sähköä. Lämpö ja paineet vaativat järeää teknologiaa.
Kaukolämpöreaktorissa lämmöntuotantoon riittää kuitenkin 150-asteinen vesi. Niissä ei tuoteta sähköä.
– Matalalämpö eli 150 astetta vastaa samanlaisia käyttöolosuhteita kuin espressokeittimessä. Paineet ovat matalat, laitteiden koko pienempi ja toiminnot voidaan rakentaa reaktoriin uudella tavalla. Käytämme myös tunnettua teknologiaa, mutta yksinkertaisemmin, Nyman tiivistää.
Tällainen voisi olla VTT:n neljästä pienreaktorista koostuva ydinkaukolämpölaitos.
– Tätä on neljä vuotta jo kehitetty VTT:llä, ja olemme nyt kaupallisella polulla. Meillä on Ranskassa lähimmät kilpailijat, jotka ovat meitä pari kolme vuotta jäljessä, sanoo Nyman.
Steady Energyn tavoitteena on saada ensimmäinen kaupallinen kaukolämpöön keskittynyt pienydinvoimala käyntiin vuoteen 2030-mennessä.
Ydinvoimala pystyyn standardiosista?
Pienydinvoimaloita lämmön ja etenkin sähkön tuotantoon kehitellään nyt kiivaasti muuallakin. Konsepteja on maailmalla noin 80.
Helmikuun alusta voimaan astuva määräys on ensimmäinen osa isoa kokonaisuutta, jossa STUK on uudistamassa koko ydinturvallisuutta koskevaa säännöstöään.
Säännösuudistus on valmistautumista uudenlaisten pienten modulaaristen ydinvoimalaitosten lupahakemuksiin ja valvontaan.
Työn pitää olla valmis samaan aikaan kuin työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva energialain uudistus.
– Nykyinen laki on tullut voimaan 80-luvulla ja edustaa sen ajan näkemystä, eli tässä on monenlaisia päivitystarpeita. Aikataulu on nyt sellainen, että ensi vuonna uudistus voitaisiin saada lausunnolle ja eduskuntaan laki yritetään saada vuonna 2026, sanoo energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Uudistustyön yhtenä tavoitteena on sujuvoittaa ydinvoimalan, ison tai pienen, luvitusta.
Monen peräkkäisen vaiheen sijaan luvitusta voisi jatkossa syntyä limittäin. Aikaa ja rahaa säästyisi.
Taustalla on se, että aiemmin ydinvoiman rakentaminen oli hyvin kannattavaa, mutta nyt kannattavinta on uusiutuvan energian rakentaminen.
– Jos ydinvoimaa halutaan lisää, asioita pitää pystyä tekemään taloudellisemmin. Osa tätä ovat erilaiset normit ja mahdollisuus standardointiin. Kyllä sääntelyviranomaisilla on erittäin tärkeä työ katsoa, että hankkeille ei tule aiheettomia kustannuksia ja viivästyksiä erilaisista kriteereistä johtuen, sanoo Huttunen.
Säteilyturvakeskuksen torstaiaamun tilaisuudessa pohdittiinkin mahdollisuutta päästä katsomaan Kanadassa jo loppusuoralla olevaa pienydinvoimalaa.
– Olisi sitä hyvä käydä katsomassa. Kansainvälinen viranomaisyhteistyö ja keskustelut suomalaisten toimijoiden kanssa ovat tärkeä osa valmistautumista, ne tukevat perehtymistä ja soveltuvan säännöstön kehittämistä, sanoo apulaisjohtaja Tomi Routamo Säteilyturvakeskuksesta.